Kolme vuotta sitten käsittelin Neljäs ulottuvuus -kolumnissani brittiläisen Reuters-instituutin teknologiaennusteita vuodelle 2016. Palasin katsomaan, mitä tuli silloin kirjoitettua.

Reuters-instituutin raportti arvioi hypen kuumenevan ylikierroksille virtuaalitodellisuuden ympärillä mutta jättävän muut kuin pelimiehet vielä kylmäksi. 360 asteen videoiden povattiin yleistyvän erityisesti viihdekäytössä, ja älypuhelinten näyttöjen kehittyvän lähivuosina taitettaviksi.

Tulossa oli myös vesitiivis iPhone 7, esineiden internet ja sen mukana kolmiulotteista kameratekniikkaa hyödyntävät älypeilit vaateliikkeiden sovituskoppeihin.

En taida olla varhainen omaksuja fanaattisimmasta päästä, sillä näistä vempeleistä minua on koskettanut lähinnä iPhone 7. Tuolloin hankkimani puhelin on ottanut jo sen verran monta iskua, että se vetelee nyt viimeisiään.

Virtuaalilaseja olen kokeillut pari kertaa. 360-videoiden suuri läpimurto antaa vielä odottaa itseään.

Sovituskopeissa olen kohdannut vain perinteisiä kohdettaan paksuntavia peilejä, joilta ei heru kohteliaisuuksia.

Uuteen tekniikkaan liittyy aina hypeä. Mullistava keksintö voi olla suurten massojen kodinkone vasta vuosikymmenten päästä. Välttämättä se ei tee läpimurtoa koskaan. Jokin korvaava tekniikka ajaa sen ohi.

Reuters-instituutin tuore teknologiaennuste vuodelle 2019 kuittaa virtuaalilasien myynnin pettymykseksi, kun taas helpommin saatavilla oleva lisätty todellisuus (ar) parantaa imuaan erityisesti verkkokaupankäynnissä. Vr- ja ar-tekniikan käyttöasteet eivät silti ole sillä tasolla, että mediatalot ryhtyisivät investoimaan niihin kunnolla.

Vuoden 2016 raportissa mainitut taittuvat puhelinnäytöt ovat mukana yhä. Ensimmäistä taittuvaa puhelinnäyttöä esitteli Las Vegasin CES-messuilla tammikuussa puhelinvalmistaja Royole, jolta on tulossa markkinoille FlexPai-merkkinen taittuvanäyttöinen Android-puhelin. Hinta on todennäköisesti yli tuhat dollaria, joten suurten massojen lelua siitä ei ihan heti tule.

Vielä pari kiinnostavaa poimintaa Reuters-instituutin raportista, joka perustuu kahdellesadalle median päätoimittajalle, toimitusjohtajalle ja digijohtajalle tehtyyn kyselyyn.

Raportissa nostetaan esiin myös 5g-verkot, jotka mahdollistavat entistä nopeamman nettiselailun, korkealaatuisen videostriimin ja useampien laitteiden yhtäaikaisen käytön. Uutisorganisaatioille 5g merkitsee sitä, että hd-tasoinen mobiiliuutisointi tulee ennen pitkää mahdolliseksi ja myös kansalaisjournalistien kuvaama materiaali on silloin entistä käyttökelpoisempaa uutistilanteissa.

Tarkkailkaa Japania. Yleisradioyhtiö NHK valmistautuu vuoden 2020 olympialaisiin Tokiossa ja käynnisti 4k- ja 8k-kanavansa joulukuussa 2018. Ultra hd -lähetyksissä näytetään klassisen musiikin konsertteja, taidetta, draamaa, luonto-ohjelmia ja näkymiä Kansainväliseltä avaruusasemalta.

Ultra hd -lähetysten resoluutio on neljä kertaa niin leveä ja korkea kuin niin sanottu täysi teräväpiirto eli full hd. Suomessa 8k-lähetyksistä unelmoidaan vielä pitkään. Ensin pitää saada loputkin suomalaiset tavalliseen full hd:hen. Antenniverkossa se tapahtuu aikaisintaan vuonna 2021.

Kirjoittaja on koneita ja nappuloita rakastava viestinnän asiantuntija. Twitter: @PasiKivioja