Iso osa suomalaisista mediayrityksistä vasta totuttelee siihen tosiasiaan, että älypuhelin lyö itseään läpi pääasiallisena uutisvälineenä, mutta propellihattujen Yle News Labissa ajatukset ovat jo kännykän jälkeisessä ajassa.

Kesäkuussa julkaistun Uutismedia verkossa 2019 -tutkimuksen mukaan tietokone ja älypuhelin ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa tasoissa suomalaiskuluttajien pääasiallisena uutisvälineenä. Sekä puhelimen että tietokoneen osuus on nyt 62 prosenttia. Tietokoneen uutiskäytön osuus on viidessä vuodes­sa laskenut 80 prosentista 62:een. Sa­­massa ajassa älypuhelin on nostanut osuuttaan 41 prosentista 62:een.

Tablettien uutiskäyttö on jämähtänyt paikoilleen tai näyttäisi jopa hieman taantuvan. Vuonna 2016 tablettien uutiskäyttö oli huipussaan 30 prosentissa, mutta sen jälkeen osuus on laskenut joka vuosi. Nyt se on 24 prosenttia.

Tutkimus on osa laajempaa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tekemää vuosittaista Digital News Report -tutkimusta 38 maassa. Suomen-maaraportin rahoittaa Media-alan tutkimussäätiö ja tuottaa Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskus.

Yleisradion journalismin koelaboratorion eli News Labin päällikkö Jukka Niva kirjoittaa tutkimuksen Suomen-maaraportissa, että todellinen median murros on vasta alkamassa. Hänen mukaansa kännykän selailu voi vähentyä ja alkaa tuntua vanhanaikaiselta 2020-luvulla.

”AI-assistentti korvanapissa tarjoamassa apuaan tai audiosisältöjä on hyvin intiimi ja mahdollisesti ruutua vahvempi kokemus arjen keskellä. Varsinkin pitkät journalistiset sisällöt voivat joissain kohderyhmissä pärjätä paremmin kuunneltuna kuin luettuna”, Niva arvioi.

Yhtenä esimerkkinä Niva esitti tutkimuksen julkistustilaisuudessa ravintolakäynnin, kun ruokapöydässä syntyy keskustelua sotesta. Aiheesta on kirjoitettu tuhansia uutisjuttuja, mutta niitä ei tietenkään siihen hätään ehdi selata. Lyhyen biotauon aikana käyttäjä kuitenkin voisi ääniohjauksella ja kuulokkeillaan saada viidentoista sekunnin tiivistelmän soten ydinkohdista. Jos media haluaa olla tämän tyyppisessä kehityksessä mukana, se edellyttäisi myös journalistisen jutun käsitteen uudelleenmuotoilua.

Niva sanoi, ettei Ylessä uskota maail­malla suosiotaan lisääviin älykaiuttimiin uutisvälineenä. Kaiuttimet eivät vielä puhu suomea, eivätkä ihmiset tutkimusten mukaan kysele kaiuttimilta uutisia.

Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan älykaiuttimen uutiskäyttö Suomessa on nolla prosenttia, eikä se maailmallakaan vielä ole merkittävässä roolissa. Korkeimmat lukemat on mitattu Isossa-Britanniassa (5 prosenttia), Yhdysvalloissa (4 prosenttia) ja Kanadassa (4 prosenttia).

Uutisten tuottajien kannalta ongelmallista on, että uutiset joutuvat kilpailemaan käyttäjän ajasta ja rahasta viihdyttävämpien digitaalisten palveluiden kanssa. Jokainen voi miettiä, mitä vastaisi tutkimuksen kysymykseen ”Jos sinulla voisi olla vain yksi (digitaalinen) tilaus ensi vuonna, mikä se olisi?”

Jos vaihtoehtoina on uutisten lisäksi video- ja musiikkistriimiä, urheilua, online-pelejä, tallennustilaa ja nettideittailua, tutkimuksen mukaan näistä voiton vie Netflixin videostriimi.

Kirjoittaja on koneita ja nappuloita rakastava viestinnän asiantuntija. @PasiKivioja