Lapsena pelkäsin eniten ydinsotaa ja ­cyloneita. Muistattehan Taistelu­planeetta Galacticaa vastaan hyökkäilleet julmat robottisoturit, joilla oli metallinen ääni ja kypärässä outoa huminaa pitänyt punasilmäskanneri. Todella ilkeän näköistä porukkaa!

1970-luvun lopulla cylonien monotonisesta, rahisevasta koneäänestä oli vaikea saada selvää, mutta onneksi oli suomenkielinen tekstitys. Mieleeni jäivät varsinkin kohtaukset, joissa kolme peltiheikkiä istui lähekkäin hävittäjänsä, cylon raiderin, ohjaamossa. Kaikki kolme kääntyivät kaulat kenossa katsomaan kattoikkunasta, kun Galactican Viperit lensivät yli.

Miksi muuten cyloneita tarvittiin hävittäjään kolme, kun Galactican koneet olivat yksipaikkaisia? Ehkä siksi, että tällä tavoin sarjan käsikirjoittajat pystyivät kirjoittamaan pientä rupattelua cylonien välille: ”Stand by to attack. By your command.”

By your command, käskystänne. Saan yhä kylmiä väreitä sitä surinaa kuunnellessani.

Olen usein miettinyt, miten cylonien ääni saatiin aikaan. Löysin YouTubesta videosarjan, jossa kalifornialainen ääniteknikko Joe Granberg kertoo tutkineensa samaa asiaa koko ikänsä. Voice of Cylon -videosarjassa Granberg paljastaa arvoituksen ratkaisun.

Cylon-äänen resepti selvisi, kun Granberg otti yhteyttä mahdollisesti viimeiseen elossa olevaan henkilöön, joka äänitti Universalin studioilla cylonien puheet ja tunsi yksityiskohtaisesti laitteiston, jolla se tehtiin.

Cylon-äänen kopiointi on ollut vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, sillä se vaatii hyvin harvinaisen ja monimutkaisen laiteyhdistelmän.

”By your command”. Saan yhä kylmiä väreitä sitä surinaa kuunnellessani.

Metallinen puhe muodostui ARP 2500 -oskillaattorilla, jota valmistettiin vuosina 1970–1981 sata kappaletta. Niistä on Granbergin mukaan jäljellä toimintakuntoisena ehkä viisikymmentä. Ebaysta näyttäisi löytyvän juuri nyt yksi toimimaton, jonka myyntihinta osina on 10 000 euroa.

Granberg arvioi cylonien puheäänen olevan kahden tai kolmen oskillaattoriäänen yhdistelmä. Rosoisen ja oudon epävireisen sävyn siihen toi se, että varhaisten analogisten oskillaattoreiden äänenkorkeus oli usein epävakaa häiriöherkän virtapiirin vuoksi.

Lisäksi käytössä oli EMS Vocoder 1000 -vokooderi, Countryman 968A -phase shifter ja ripaus säröefektiä. Kompressorina käytettiin Teletronixin LA2A-mallia, ja ääntä hienosäädettiin Electrodynen ekvalisaattorilla.

Mikserinä toimi jokin Electrodynen konsoli, ja tallennusnauhana käytettiin Nagra IV:tä, joka vielä pehmensi ylä-ääniä.

Siinä se! Saa kokeilla kotona.

Tästä huipputeknologiasta huolimatta suuri merkitys oli ääninäyttelijän äänensävyllä ja puheäänen korkeudella.

Granbergin mukaan koko sarjan aikana kuultiin noin seitsemää erilaista cylon-ääntä, joiden korkeus vaihteli sävelasteikolla f:stä b:hen. Yhtä jaksoa lukuun ottamatta sama ääninäyttelijä vastasi kaikesta cylonien puheesta.

Omissa kokeiluissaan Granberg onnistui tuottamaan hyvin uskottavan kuuloista cylon-puhetta, kun käytössä oli oikeanlainen laitteisto ja säädöt.

Kirjoittaja on koneita ja nappuloita rakastava viestinnän asiantuntija. Twitter: PasiKivioja