Yritysten lisääntynyt riippuvuus teknologiasta ja työelämän radikaalit järjestelyt ovat pandemian keskellä aiheuttaneet valtavia paineita it-johtajille ja heidän alaisilleen. Vähemmillä rahoilla pitää saada aikaan enemmän, on teknoalalla yleinen kentältä kuultu viesti.

Älykkäämpiä saas-ratkaisuja tarjoavan Apption viimeksi keräämät synkät tutkimustulokset ovat todennäköisesti tuttuja kaikille teknoalan toimijoille.

Teknologia avittaa työpaikkojen säilymistä

Amerikkalaisyhtiön haastattelemat sata teknoalan päättäjää tähdentävät sitä, miten pandemia on alleviivannut it-osastojen merkitystä bisneksille. It-palvelujen toimivuus on pelkästään työpaikkojen säilymisen kannalta aivan olennainen asia.

Ennalta arvaamaton maailmanluokan kriisi on muuttanut it-töiden priorisointia ja teknologia- ja tietohallintojohtajien sekä heidän alaistensa tehtäviä perusteellisella tavalla. Valtaosa yrityksistä leikkaa budjettejaan, vaikka kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneista päättäjistä näkee it-osastojen työmäärien vain kasvavan.

Uusien teknologioiden ja palvelujen kysyntä vaihtelee toimialoittain. Kärjessä on terveydenhoito, jossa 93 prosenttia toimijoista tarvitsee ja haluaa uusia it-palveluja. Trendi on kuitenkin selvä muillakin aloilla, sillä kaksi kolmasosaa finanssialan ja julkishallinnon teknopäättäjistä odottaa tietotekniikasta lisää potkua bisneksiin.

Nollabudjetointi on it:lle liian rankka kuuri

Tekniikan kasvavien odotusten toisella puolella on valtava epävarmuus tulevasta. Tämän vuoksi monissa yrityksissä käperrytään nollatason it-budjetointiin eli taktiikkaan, jossa kaikki uudet satsaukset ja niihin liittyvät kulut pitää perustella.

Wall Street Journalin mielestä nollabudjeteilla leikataan kyllä rasvaa organisaatioiden kustannusrakenteesta. It-osastoille nollabudjetointi ei kuitenkaan sovi, sillä nykytilanteessa it-pomoilta vaaditaan hienostuneempia otteita uusien teknologioiden käyttöön ottamisessa ja hyödyntämisessä. Hienovaraisuus ja tulevan ennakointi tekevät näiden satsausten - ja kulujen - perustelemisesta johtoryhmissä entistä vaikeampaa. Niinpä muiden osastojen, kuten markkinoinnin, pomojen on aina vain hankalampaa ymmärtää it-budjetoinnin perusteita.

Siksi nollabudjetit ja kiistely tarpeellisista teknosatsauksista ovat monissa organisaatioissa johtaneet vain rahankäytön jäädyttämiseen tai it-budjettien leikkauksiin.

Tutkimustalo IDC on liittynyt maailmanlopun ennustajiin. Kun it-rahankäyttö kasvoi viime vuonna viisi prosenttia ja kasvun arveltiin jatkuvan samalla tasolla tänäkin vuonna, ovat analyytikot rukanneet ennusteitaan nyt rajusti alakanttiin. Tänä vuonna maailman it-satsaukset supistuvat 5,1 prosenttia, IDC povaa.

Säästöt ajavat kaiken ohi

ZDNetin mielestä alussa mainittu Apption kysely havainnollistaa muutosten suuntaa ja makrotrendien kehittymistä. Kysely osoittaa selkeästi sen, miten koronavirus on tehnyt kustannusten optimoinnista useimpien yritysten ykköstavoitteen. Näin vastaa peräti 72 prosenttia CIO:ista.

"Kaikilla toimialoilla organisaatiot ovat luopuneet kasvun ja laadukkaan toiminnan tavoitteista ja alkaneet keskittyä kulujen leikkaamiseen. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa terveydenhoitoalan toimijoista pitää kustannusten optimointia ykköstavoitteena", Apption tutkijat kirjoittavat.

Nykyoloissa yhä väijyvä pandemia pitää bisneksen näkymät vähintäänkin utuisina, jollei suorastaan sumeina. Mutta se on kaikkien helppo nähdä, että it-osaajille luvassa on kovia aikoja tilanteessa, jossa heidän ammattitaitoaan syynätään tarkemmin kuin koskaan.