Viime viikkoina kaikkien alojen organisaatioissa on keskitytty kotitöiden järjestelyyn eli siihen, miten bisneksen tiimit saadaan pelittämään yhteen etänä. Kuitenkaan kaikki eivät etätöitä voi tehdä. Datakeskusten topparoikat ovat tyypillisesti sellaista väkeä, joiden läsnäoloa vaaditaan yhteyksien toiminnassa.

Covid-19 -kriisi on lisännyt ihmisten ja yritysten riippuvuutta verkkopalveluista. Vaikka yleisesti arvellaan, että nämä palvelut sijaitsevat nykyään pilvessä, ei asia ole suinkaan näin yksinkertainen. Myös pilviyhtiöt tarvitsevat palvelinkeskuksia, ja paljon tarvitsevatkin.

Tavallinen kansalainen tunnistaa nämä ikkunattomat, teollisuushallien tai varastojen näköiset rakennukset vain siitä, että ulkopuolisten on tosi vaikea päästä käymään niissä - jos ei ole pizzalähetti tai taksikuski.

Netti on kone, jota ei voi sammuttaa

Vantage Data Centersin konesalit palvelevat eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia yritysasiakkaita ja yhtiön suurin it-kampus sijaitsee Kaliforniassa. Vantagen operatiivinen johtaja Chris Yetman korostaa sitä, että muiden tuotantolaitosten tapaan datakeskukset tarvitsevat ihmisiä niitä pyörittämään.

"Suuri yleisö pitää tilojamme valtavina palvelinhalleina eivätkä ihmiset muista sitä, että näitäkin jonkun pitää valvoa ja huoltaa", hän sanoo.

Koronakriisin alussa Yetman pyysi työntekijöitä pysymään kotona pari viikkoa, jos he tunsivat taudin oireita. Pandemian levitessä myös Vantage siirtyi nopeasti etätöihin.

"Meidän piti aika äkkiä määritellä ne tärkeät henkilöt, joita tarvitaan konesaleissa kaikkina aikoina. Niinpä yritimme tehdä heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi", Yetman kertoo ZDnetille.

Töihin tilattiin hengityssuojia ja hygieniasta huolehdittiin entistä paremmin. Ulko-ovien ja sormenjälkitunnistinten liepeille sijoitettiin käsidesiä. Näin pyrittiin sekä rajoittamaan taudin leviämistä että vakuuttamaan työntekijät siitä, että heidän terveytensä on tärkeä asia.

Kuten monessa suomalaisessakin teollisuusyrityksessä on tehty, myös Vantage rajoitti työvuoroja. Vuorojen vähentämisellä pyritään siihen, että virus ei tartu työvuorosta toiseen. Ja yhtä lailla Vantagessakin on huomattu, että riskin nollataso on mahdottomuus. Eräissä huoltohommissa tarvitaan jo turvasyistä enemmän väkeä kuin joissakin muissa töissä.

"Yritämme parhaamme mukaan pitää riskit hallinnassa. Koska yhteiskunnat kaikkialla ovat niin riippuvaisia internetin toiminnasta, emme voi vain lopettaa ja lyödä hanskoja tiskiin. Tätä konetta ei voi sammuttaa", Chris Yetman kuvailee it-infran ja konesalien toiminnan tärkeyttä kaikissa oloissa.

Kriisiin on varauduttu etukäteen

Niinpä, ilman konesaleja kotien netflixit eivät näy, pankkiyhteydet eivät pelitä eikä etätöistä tule yhtään mitään. Tämä unohdetaan niin usein, että techUK:n datakeskustoimintojen johtaja Emma Fryer pitää konesalien väkeä unohdettuna kansanosana.

Ison-Britannian hallitus tunnusti vasta viime kuussa datakeskusten työntekijät strategiseksi henkilöstöksi, jonka työpanosta ilman kansakunta ei tule toimeen. Datakeskusten operaattorit saivat tehdä hartiavoimin töitä tämän tunnustuksen saamiseksi, sillä siitä riippuu vaikkapa konesalien henkilöstön pääsy työpaikoille poikkeusoloissa.

"Lobbasimme raivokkaasti kaikissa mahdollisissa ministeriöissä ja ihme kyllä se toimi. Hallitus päätti asiasta lopulta nopeasti", Fryer kertoo.

Hänen mukaansa datakeskukset ovat normiaikoinakin kriiseille herkkiä, joten operaattorit ovat pitäneet hyvää huolta liiketoimintojen jatkuvuudesta ja tuhojen torjunnasta (bc, business continuity, dr, disaster recovery). Ja päin vastoin kuin julkishallinnon konesaleissa, yksityisellä sektorilla näistä suunnitelmista alettiin pyyhkiä pölyjä heti, kun ensimmäiset tiedot kiinalaisesta ihmeviruksesta alkoivat levitä.

"Niinpä yksityiset operaattorit olivat hyvissä ajoin varautuneet julkisen hallinnon vaatimuksiin esimerkiksi desinfiointiaineista ja suojavarusteista. Tieto Kiinan ja vaikkapa Italian tapahtumista levisi nopeasti kansainvälisen datakeskusbisneksen viidakkorummuissa. Oikea tieto on helpottanut kriisin hallintaa", Fryer sanoo.

Vainoharhaisuus kannattaa

Britanniassa toimivan 4D Data Centersin toimitusjohtaja Jack Bedell-Pearcen mukaan konesalibisneksissä on totuttu nopeisiin toimiin kriiseissä, joita palvelukatkoksetkin ovat.

"Yritykset luottavat käsiimme bisneskriittisiä palvelujaan, joten suhtaudumme kaikkiin riskeihin vähän vainoharhaisesti. Kaikki tällä alalla pitkään toimineet tietävät, miten nopeasti asiat voivat mennä vikaan", Bedell-Pearce sanoo.

Hän sanoo alkaneensa kollegojen kanssa järjestelmällisesti selvittää kaikkia pandemiaan liittyviä riskejä viime tammikuussa. Varautuminen kannatti, sillä 4D Data Centersin väelle oli jo helmikuun toisella viikolla tehty selväksi, että koronavirukselta suojautuminen edellyttää muun muassa sosiaalista eristäytymistä.

Kuten muissakin datakeskuksissa, myös Bedell-Pearcen alaisista suurin osa työskentelee nykyään kotoa käsin. Konesalit pyörivät luurankomiehityksellä eli vain kaikkein tarpeellisimman henkilöstön voimin.

Euroopan laskentavoima riittää

Vaikka konesalit toimivat kriisistä huolimatta lähes tavalliseen tapaan, sekä Bedell-Pearce että hänen kollegansa EfficiencyIT:n, Kao Datan ja Equinixin tapaisissa kilpailijoissa sanovat, että vielä ei ole aihetta tyytyväisyyteen.

Ehkä eniten datakeskusten johtajat pelkäävät henkilöstön sairastumista laajassa mitassa. Konesalien insinöörit ovat erikoiskoulutettua väkeä, joiden osaamista ei helposti korvata. Siksi tiimien jokaisen jäsenen on tärkeää pysyä terveenä.

Toinen huolenaihe liittyy koneiden ja laitteiden jakeluketjuihin. Esimerkiksi kriisialueena tunnettu Pohjois-Italia on erittäin merkittävä it-laitteiden tuotantoalue. Italian sulkeutuminen on haitannut toimituksia erittäin paljon.

Ja jos pandemia jatkuu odotettua kauemmin, tämä alkaa häiritä uusien konesalien rakennushankkeita. Datakeskukset tarvitsevat lisää kapasiteettia tietenkin siksi, että it-infran palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti streaming -palvelujen, pelien ja pilvilaskennan lisääntymisen vuoksi.

Kiinteistösijoituksiin erikoistuneen CBRE:n tuoreessa tutkimuksessa tosin ennustetaan, että Euroopan konesalien kapasiteetin pitäisi riittää näkyvissä olevaan tulevaisuuteen saakka. CBRE:n johtaja Mitul Patel kertoo, että jopa pilviyhtiöt luottavat laskentavoiman riittämiseen.

"Vuoden aikana olemme huomanneet, että pilvipalvelujen tarjoajat varaavat enemmän laskentakapasiteettia kuin oikeasti tarvitaan. Pilvifirmat ovat ottaneet kiireajat huomioon ja tästä johtuu, että Netflixin ja Zoomin tapaiset palvelut toimivat nytkin häiriöittä ", Patel sanoo.

Hän ennustaa, että Euroopan palvelinkeskusten kapasiteetti riittää aivan hyvin seuraavien 12-18 kuukauden ajaksi. Patelin mukaan varsinkin Lontoossa on rakennettu paljon uusia konesaleja viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Vaikka näillä opeilla siis mennään vielä pitkän aikaa, kannattaa silti muistaa se ihmisten osuus konesalien takana.