Viime kuukausien aikana kaikkien yritysten selviytymisen strategiat ovat pyörineet pilvilaskennan ympärillä. Nettiselainten ja pilven ansiosta yritykset ja etätöiden tekijät ovat olleet paljon riippumattomampia rautapuolen laitteista kuin ennen.

Sovellusten toiminta ei enää riipu paikasta tai tietystä laitteesta. Vasta vähän aikaa sitten näin oli, sillä eräitä ohjelmistoja voitiin käyttää ainoastaan konttoreissa ja omalla pc-laitteella.

Rautapuolen laitteiden ja ohjelmistojen irrottaminen toisistaan on toiminut erittäin hyvin tilanteessa, joissa työolot on pitänyt järjestellä kovalla kiireellä uusiksi. Sadoille miljoonille etätyöhön siirtyneille on etsitty ja löydettykin lähes tulkoon mitä tahansa vanhoja pc-laitteita ja sylimikroja.

Näiden koneiden sekä pilvilaskennan ja nopeiden nettiyhteyksien avulla yritykset ovat selvinneet koronan haasteista ja liike-elämän rattaat ovat pysyneet pyörimässä.

Pelkkä ajatus siitä, että tämä nykyinen pandemia olisi syntynyt vuosikymmen aikaisemmin eli ennen pilven ja internetin laajaa leviämistä herättää kylmiä väreitä.

Uusimmat keksinnöt sivuosissa

Eräs koronakriisin myötä esille nouseva pohdinnan aihe liittyy siihen, miten pieni rooli tuoreimmilla teknologisilla innovaatioilla on pilvisoftaan verrattuna ollut.

Esimerkiksi lisätyn todellisuuden (ar, augmented reality) ja virtuaalitodellisuuden (vr) keksinnöillä olisi ollut mainio tilaisuus helpottaa ihmisten elämää näinä sosiaalisen eristäytymisen aikoina. Ankarasta hehkutuksesta huolimatta näiden innovaatioiden käytännön näytöt ovat jääneet vähäisiksi.

Moni käyttäjä olisi toivonut enemmän myös puettavan elektroniikan tuotteilta ja keksinnöiltä tällaisina aikoina, jolloin päivät kuluvat kotioloissa kärvisteltäessä. Niin ikään tablettitietokoneet ovat menettäneet tilaisuutensa näyttää kyntensä työkoneina. Kuten IDC:n tutkijat asian muotoilevat, "tabletit eivät ole kotitöitä tekevien tai etänä opiskelevien ensisijaisia valintoja."

Sen sijaan jo pitkään haukutut pc-laitteet ovat läppäreiden ohella nousseet kaikkein hyödyllisimmiksi työvälineiksi sekä duuneja puurrettaessa että etänä opiskeltaessa. ZDnet kirjoittaakin, että käyttäjät eivät ole vielä valmiita luopumaan näppäimistöistä.

Ar:n ja vr:n näytön paikka

Tällainen softan ja rautapuolen vertailu on hiukan epäreiluakin, sillä ohjelmistot ja laitteet ovat jo pitkään kehittyneet aivan eri suuntiin. Ohjelmistot on irrotettu liekanaruista eli sidoksista rautapuolen värkkeihin, kun taas laitteet ovat juuri softan ansiosta muuttuneet yhä henkilökohtaisemmiksi ja käyttäjän mittojen mukaan tuunatuiksi.

Mutta mihin suuntiin teknologia kehittyy, kun väki alkaa pikku hiljaa palailla konttoreihin? Nyt vihdoin voisi luulla, että esiin nousee toisia innovaatioita, sovelluksia ja palveluita niiden tilalle, joiden avulla eristäytymisen oloissa on pärjäilty.

Älypuhelimet saavat varmaankin yhä lisää käyttöä. Etenkin jos monissa maissa vireillä olevat koronasovellukset osoittautuvat aidosti hyödyllisiksi tulevien pandemioiden suitsijoiksi.

Jopa lisätyn todellisuuden sovelluksille saatetaan löytää käyttöä älypuhelimissa - jos käyttäjä ei muuten osaa arvioida parin metrin matkaa sopivana turvavälinä. Puettavalta elektroniikalta voisi odotella läpimurtoja sosiaalisen eristäytymisen jatkuessa ja ihmisten hyvinvoinnin tai työperäisen stressin tarkkailussa.

Virus ei siis ole pelkkä uhka, vaan se voi tosiaankin olla sekä haaste että mahdollisuus - ainakin ar- ja vr-teknologioille ynnä puettavan elektroniikan keksinnöille. Yritysten ja yhteiskuntien palatessa normaalijärjestykseen nämäkin teknologiat saavat tilaisuuden osoittaa tarpeellisuutensa.