Viime vuonna jokainen tiedostava ihminen lähti Facebookista. Vaikkei oikeasti lähtenytkään.

Facebookin kriisi näkyi joukkopakouutisina, joissa kerrottiin, että minä lähden ja maailman suosituin somepalvelu on tiensä päässä. Koska minäkin lähden.

Ihmiset jakoivat uutisia tietovuodoista ja keinoista, joilla somejätti vakoilee käyttäjiään. Sieluja kerrottiin varastettavan paitsi puhelinta kuuntelemalla, myös puhelimen kameran naarmuja analysoimalla ja lukemattomilla muilla kavalilla tavoilla.

Teknologiatavikset tunsivat epämääräistä pahaa oloa, kun eivät tajunneet, miten algoritmit toimivat. Mutta pahoja olivat. Ne atk-hirviöiden reseptit.

Kaikki toistivat samoja hokemia. ”Jos et maksa tuotteesta, olet itse tuote”.

Olihan oivallus. Nykyaikaisissa verkkopalveluissa myös maksavia käyttäjiä analysoidaan, sillä data on usein arvokkaampaa kuin käytöstä perittävät maksut. Eikä siinä ole mitään väärää tai mystistä, kunhan homma viestitään selvästi. Mitä tosin Facebook ei tehnyt, ja jäi kerta toisensa jälkeen kiinni tietovuodoista ja sikailusta käyttäjädatan kanssa.

”Facebook tietää sinusta tykkäysten perusteella enemmän kuin oma äitisi”. Niin vissiin. Tai siis riippuu äitisuhteesta.

Internet-jätit nähtiin manipuloivina hirviöinä, jotka annostelevat mielihyvähormoneja käyttäjiensä aivoihin, mikä oli tietysti roskaa. Tai siis onhan se totta, mutta samasta voisi syyttää mitä tahansa viihdetuotetta. Vaikkapa kirjallisuutta. Ja varsinkin pelejä. Myös shakkia.

Viime vuonna moni siis julisti lopettavansa Facebook-tilinsä, mutta parin päivän paasto riitti. Kun Jeesuksen lailla somettomassa autiomaassa vaeltanut henkilöbrändi palasi takaisin, hän kertoi kavereilleen esseen mittaisessa päivityksessä, kuinka somepaasto oli parantanut keskittymiskykyä ja ajankäytöstäkin oli tullut suuria oivalluksia. Perheellekin oli riittänyt aikaa.

Saarnoja kuitenkin latisti, ettei päivitystaukoa ollut huomannut kukaan muu kuin somepersoona itse.

Kaikkein hassuin ilmiö oli, kun mediapomot kertoivat häipyvänsä Facebookista. Allerin Pauli Aalto-Setälän johdolla keski-ikäiset mediapäättäjät lähtivät messiaanisella jylinällä pois Suomen ja maailman tärkeimmästä mediakanavasta.

Kuinka he uskalsivat? Facebook nimittäin on suurempi ja tärkeämpi kuin MTV, Yle tai yksikään lehti. Vaikka käyttäjämäärien kasvu pysähtyi ja jopa laski muutamalla tuhannella, yhä edelleen noin 70 prosenttia yli 13-vuotiaista suomalaisista käyttää Facebookia.

Facebook ei suostunut kuolemaan. Sitä ei paastoilla tapeta.

Kirjoittaja on sarjayrittäjä ja Hupparihörhö-startupin perustaja.