Kuvat koskettavat meitä syvemmällä tasolla kuin pelkkä teksti. Siihen perustuu kuvien suosio kaikissa somepalveluissa sekä Instagramin ja Snapchatin kasvu.

Facebookin kuukausittainen käyttäjämäärä ylitti kesäkuussa kaksi miljardia. Lukema on noin puolet kaikista netin käyttäjistä. Lopuista valtaosa on kiinalaisia, jotka eivät Facebookiin pääse.

Yhdessä keskeisessä mittarissa Facebookilla on parannettavaa: käyttäjien aktiivisuudessa, joka on ollut laskussa. Vuonna 2016 palvelussa kirjoitettiin kolmannes vähemmän kommentteja kuin vuonna 2015. Useimmille tärkein syy Facebookissa olemiseen on edelleen yhteydenpito tuttavien kanssa, mutta painopiste on siirtymässä vähitellen ajankohtaisten uutisten ja muiden sisältöjen seuraamiseen.

Somepalveluissa on pitkään seurattu, mikä saa käyttäjät osallistumaan eli klikkaamaan, tykkäämään, kommentoimaan ja jakamaan. Tulos on selvä: kuvat saavat noin kaksi kertaa enemmän reaktioita kuin pelkät tekstijulkaisut. Edelleen videot ovat lähes tuplasti osallistavampia kuin kuvat.

Yritykset ja brändit panostavatkin kuviin ja videoihin. Myös henkilökäyttäjillä kuvien julkaisu on todellinen megatrendi. Siksi Snapchat ja Instagram kasvavat nyt suhteellisesti nopeimmin.

Instagram on kasvamassa hyvää vauhtia koko kansan somepalveluksi. DNA:n mukaan sitä käyttää päivittäin jo miljoona suomalaista. Instagramissa seurataan tuttavia, brändejä ja hashtagien avulla löytyviä kuvia eri teemoista.

Snapchatin ja Instagramin käyttäjät vierailevat tyypillisesti palveluissa useita kertoja päivässä. Käytön useudessa niiden edelle menevät vain Facebook ja Whats­App. Yhdessä asiassa Instagram vetää silti pisimmän korren: käyttäjien toiminnan aktiivisuudessa. Instagram-julkaisut saavat suhteellisesti jopa kymmenen kertaa enemmän tykkäyksiä ja kommentteja kuin Facebook-julkaisut.

Kuvat koskettavat meitä syvemmällä tasolla kuin pelkkä teksti. Siihen perustuu kuvien suosio kaikissa somepalveluissa sekä Instagramin ja Snapchatin kasvu.

On hyvä kysymys, merkitseekö auliutemme reagoida kuviin myös syvempää sosiaalista yhteyttä. Jos kuva saa tykkäyksiä, se toimii sosiaalisena liimana, mutta jos niin ei käy, vaikutus on negatiivinen. Tutkimusyritys YouGovin kyselyn mukaan 17 prosenttia 16–24-vuotiaista ja 14 prosenttia 25–40-vuotiaista suomalaisista kokee stressiä, jos heidän julkaisemansa kuvat eivät saa tykkäyksiä.

Harvardin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet algoritmin, joka auttaa tunnistamaan masennuksen Instagram-kuvista. Masentuneet julkaisevat muita todennäköisemmin mustavalkoisia kuvia sekä käyttävät useammin tummia ja sinisiä sävyjä. Onnelliset suosivat lämpimiä ja kirkkaita sävyjä.

Ongelmallista on, jos itsestä otettu kuva ei saa muiden hyväksyntää. Nuorilla selfie-kulttuuri on voimissaan, ja se keskittyy Instagramiin. Singaporelaisen tutkimuksen (2015) mukaan Instagram-kuvien suosiosta oli muodostunut teinitytöille kauneuden mittari. Kaveripiiri paitsi määrittää kauneusnormit myös toimii niiden tuomarina.

Toistaiseksi enemmistö suomalaisista eli 55 prosenttia on tyytyväisiä kuviinsa, joten kuvapalvelujen kasvu tulee vielä jatkumaan.

Kirjoittaja on yrittäjä, sosiaalisen median kouluttaja ja tietokirjailija. Kolumni julkaistu Mikrobitin lokakuun numerossa. Bitti on saatavilla sekä paperilehtenä että digiversiona.