Nettihuijarit ovat viimeisen parin vuoden aikana olleet todella aktiivisia, ja erilaisilta huijausviesteiltä tai -puheluilta on ollut vaikea välttyä.

IROResearchin toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan jopa 87 prosenttia suomalaisista on saanut kalasteluviestejä tai kalastelusoittoja. Huijausten määrät ovat olleet tutkimuksen mukaan kasvussa, sillä viime vuonna vastaajista vain 40 prosenttia kertoi saaneensa huijausviestin tai -soiton. Prosentti kertoi menettäneensä henkilötietonsa kalastelun yhteydessä.

Nettirikoksiin erikoistuneen vakuutuspalveluyritys MySafetyn maajohtaja Johanna Abgottspon kertoo olevansa huolissaan suunnasta.

”Meille on syntymässä identiteettivarkauksiin kytkeytyvä petosrikollisuuden muoto, joka läpileikkaa koko kansan. Tilanne on ongelmallinen, sillä se johtaa helposti huijausviestien normalisoitumiseen”, Abgottspon kertoo tiedotteessa.

”Koronapandemia on selvästi vauhdittanut kalasteluviestien ja huijaussoittojen kasvua. Kun siirryimme keväällä 2020 etätöihin, alkoivat niin sanotut Microsoft-huijaussoitot, ja nyt, kun yhteiskunta on jälleen avautumassa, petokset ovat koskeneet muun muassa koronapasseja.”

LUE MYÖS

Identiteettivarkaudet yleisiä

Tutkimukseen vastanneista kahdeksan prosenttia kertoi joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi ja heistä useampi kuin joka kolmas kertoi identiteettivarkauden onnistuneen. Väestöön suhteutettuna identiteettivarkauden kohteena olisi näin ollut noin 375 000 suomalaista.

Vastaajista kahdeksan prosenttia kertoi, ettei tiedä, miten henkilötietoihin on päästy käsiksi. Luku on huomattavasti pienempi kuin edeltävinä vuosina. Suomalaiset ovatkin tietoisempia erilaisista huijauksista ja osaavat varautua niihin.

Tutkimuksen mukaan kolme neljästä identiteettivarkaudesta sai alkunsa sähköpostiviestin kautta.

Henkilötietojen menettäminen johtaa usein rahallisiin menetyksiin. Käsiin saaduilla tiedoilla voidaan tehdä laittomia ostoja tai jopa tilata uusi henkilöllisyystodistus. Puolet vastaajista kertoi kärsineensä taloudellisia menetyksiä. Heistä kolmannes kertoi menettäneensä 100–500 euroa ja loput alle 100 euroa.

Vastaajista 41 prosenttia kertoi ilmoittaneensa identiteettivarkaudesta poliisille. Luku on kasvanut viime vuoden 15 prosentista merkittävästi.

”Huomionarvoista on kuitenkin se, että joka kolmas (32 %) ei kerro identiteettivarkaudesta kenellekään. Vaikka osuus on laskenut viime vuodesta merkittävästi, luku on edelleen korkea. Identiteettivarkausepäilystä kannattaa aina tehdä rikosilmoitus – muuten rikoksen tekijää ei voida rangaista”, Abgottspon sanoo.