Kiinnostavatko retrokoneet? Pelitoimittaja Niko Nirvi myy koneitaan: mukana muun muassa Commodore 64 ja Amiga 500.

Suomalaisen pelijournalismin kantaisä Niko Nirvi on myymässä vanhoja retrokoneitaan. Myynnissä ovat alkuperäiset Commodore 64, Amiga 500 ja niiden kanssa käytetty yhtä lailla legendaarinen Commodore 1084 -monitori.

Ilmoitus keräsi välittömästi ansaittua huomiota retroharrastajissa ja nyt koneita ollaan jo museoimassa.

Ilmoitukset tulivat Facebookin Commodore Finland -ryhmään, missä Niko myy koneita omalla nimellään. Julkisuutta tiukasti karttava pelijourno ei tunnetusti koskaan ole julkaissut kuvaansa ja on ylläpitänyt etäistä imagoaan.

Sattumoisin monen mielestä Niko Nirvi on vain pseudonyymi, jonka takana ehkä on joukko kirjoittajia. Jos se oikeasti pitäisi paikkansa, niin nyt olisi kyse aika suuren luokan vedätyksestä.

Oikeasti Nirvi on ihan luonnollinen henkilö tai sitten tein parikymmentä vuotta töitä todella hyvän näyttelijän kanssa. Uransa pelitoimittajana Niko aloitti Mikrobitissä 80-luvulla, mutta leijonan osan urastaan hän on tehnyt Pelit-lehdessä, missä on edelleen toimittajana.

"Mietin, että vanhat Commorojuni varmasti olisivat iloisempia päästessään paikkaan jossa niitä arvostetaan, kuin että perikuntani aikanaan heittää ne roskalavalle."

Myynti-ilmoitukset herättivät luonnollisesti paljon huomiota. Nikon persoonallinen tyyli kirjoittaa on jättänyt lähtemättömän jäljen niin moneen sukupolveen pelaajia, että legendaarinen maine on enemmän kuin ansaittu. Irvileuat jopa mukailivat Nikon legendaarista yhden lauseen peliarvostelua.

"Paska Commodore-myynti-ilmoitus."

Arvostuksesta huolimatta keskustelu ilmojen ympärillä ei ollut vailla huumoria. Joku ihmetteli miksi Atari ST on jo myyty, mutta Commodoren koneita ei. Niko totesi lakonisesti: "Atari ST meni toiselle omistajalle hyötykäyttöön ajat sitten, se on tää rupukama kun jää nurkkiin."

Miehen Atari-fanitus ja antipatia Commodoren koneita vastaan nousi aikoinaan eeppisiin mittoihin, tosin vanhana agitaattorina Niko teki sen melko varmasti tahallaan ärsyttääkseen.

"Niko Nirvi miksi? Mmmmiksi? Sama kuin antaisit toisen munuaisen ilmaiseksi oudolle ihmiselle. Tai mahalaukun. Tai silmän."

Vanha leivänpaahdin. Kuusneba on ensimmäistä mallia, valmistettu Saksassa ja varusteltu sekä kasetti- että lerppuasemalla.

Heti samana päivänä ilmojen jättämisen jälkeen Commodore Finland -ryhmän porukka alkoi ideoimaan hanketta, jossa kerättäisiin kolehti sitä varten, että koneet saataisiin signeerattuina ja tilpehööreineen Suomen Pelimuseoon Tampereelle. Sieltä ilmaistiin kiinnostus heti, mutta Nirvi itse ei ole vielä kommentoinut asiaa.

Museointi herätti myös kritiikkiä. Osa oli sitä mieltä, että kyse on ihan samanlaisesta koneesta kuin muutkin. Ne ovat vain sattuneet olemaan yhden toimittajan omistuksessa.

Toisaalta kommentointiin myös, että myydäänhän tunnettujen rock-tähtien soittimia kovaan hintaan juuri sen takia, kenen käsillä ja mitä niillä on joskus tehty.

Atk-sivistystä. Nirvin koneiden mukana tulee tutun näköistä kirjallisuutta. Näiden avulla voisi alkaa koodaamaan kuusnelosella tai opettelemaan modeemin käyttöä.

Loppuun on paikallaan lainata vielä herkistyneen Commodore-harrastajan viesti Niko Nirville. Se varmasti summaa monen 80- ja 90-luvuilla pelaamaan alkaneen tuntemukset.

"Parahin Niko. Vaatimattomuus on hyve. Huomioithan silti, että arvostelusi kuusnepapeleistä ovat erottamaton osa C64-sukupolvikokemusta, puhumattakaan siitä miten polkusi on siitä edelleen jatkunut suomalaisen pelaajaskenen inspiraattorina.

Ne, joiden piti perunannostosta vaivalla säästetyt markat johonkin peliin sijoittaa, saivat komeita kansikuvia objektiivisempaa tietoa, ja ne, joilla ei rahaa ollut (tai kavereita joilta ammentaa) kykenivät monesti myötäelämään pelin jo pelkän arvostelun voimin, vaikka yhtäkään bittiä pelistä ei olisi samassa maakunnassa pyörinyt. Älä aliarvioi tämän työsi merkitystä.

Joku Wayne Gretzkyn pelipaita Hockey Hall of Famessa tuskin on nähnyt edes yhtä prosenttia siitä käytöstä, mitä tämä laite on. Kannustan sinua laittamaan nimmarin päälle, kone museoon ja näytille samalla kirjoituksiasi. Tiedän, että ainakin itse olisin tohkeissani jos tämän näyttelystä löytäisin ja lapsetkin saisivat selitystä kuunnella aikansa.

Yleisesti, nepoja on vielä paljon niistä kiinnostuneille. Tämä on erityinen, ja sen esillepano olisi kulttuuriteko. Otathan onkeesi sekä minun että muiden mielipiteistä ja luovuta laite ennemmin sen historiallista merkitystä kuvastavalle paikalle kuin vain jonnekin käyttöön, hukkaan, tai jonkun loputtomaan varastoon.

Sen sijaan ohjelmointioppaalla voit puolestani tehdä mitä lystäät, siihen en ota kantaa. Onneksi et keskittynyt ohjelmointiin, meidän muiden takia. "