Vuosi 2018 jää historiaan aikana, jolloin erilaiset luonnonmullistukset kuluttivat valtioiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien varoja sekä venyttivät kansainvälisten avustusjärjestöjen voimat äärimmilleen. Jos jotakin hyvää näistä oloista pitää etsimällä löytää, niin se on uusien teknologioiden ja niiden osaajien nousu tärkeään rooliin avun perille saamisessa sen tarvitsijoille - eli it-termein loppukäyttäjille.

Code and Response -elokuvan tuottaja Austin Peck haluaa juonenkulussaan korostaa vapaaehtoisten koodareiden ja teknoalan ammattilaisten osuutta avustustöiden käytännön järjestelyissä. Samaa sanoo dokumenttielokuvan teknologiasta vastaava IBM:n cto Daniel Krook, jonka mukaan Iso Sininen on ollut onnekas löytäessään hackathoneistaan henkilöitä, joilla on sekä omakohtaisia käytännön kokemuksia luonnonkatastrofeista että halua auttaa muita.

"Ohjelmistokehittäjät osaavat asettua avun tarvitsijoiden asemaan, koska he ovat olleet samassa tilanteessa itsekin", Krook sanoo.

Krookin mukaan koodaajien etsintä alkoi kansainvälisessä 2018 Call for Code -hackathoneissa, joissa taustatyötä myös elokuvaa varten alettiin tehdä. Kilpailun tuloksena löydettiin kiinnostavia koodariaktivisteja, jotka olivat itse olleet mukana kansainvälisen katastrofiavun tehtävissä.

Näitä aktivisteja ovat muun muassa Mexico Cityn maanjäristyksen kokenut Subalekha Udayasanka, Puerto Ricon hurrikaani Mariassa avustanut Pedro Cruz, Japanin vuoden 2011 tsunamin koko WOTA-avustustiimi ja Washingtonin osavaltion vuoden 2014 metsäpaloissa toiminut koodari Kenji Kato.

"He ovat paikan päällä keksineet innovatiivisia it-ratkaisuja, joilla voidaan lieventää myös tulevien luonnonmullistusten tuhoja", Krook sanoo.

Hackathonit synnyttäneet toimivia ratkaisuja

Elokuvan tekijöiden mielestä dokumentin painopiste on uusissa teknologioissa, joiden avulla koodareiden kokemuksia voidaan siirtää ja hyödyntää kaikkialla maailmassa. Näillä teknologioilla pelastetaan ihmishenkiä, jaetaan apua tehokkaammin ja helpotetaan jälleenrakennustöitä.

Kenji Kato sanoo osallistuneensa IBM:n 2018 Call for Code -hackathoniin, koska hän halusi kokeilla vuosia muhinutta ideaansa metsäpalojen raportoinnista mobiilisovelluksen ja videoiden avulla.

"Sain hackathonista uutta tietoa tekoälystä ja sääpalveluista ja kaiken tämän tuloksena syntyi Wildfire.Report -sovelluksen ensimmäinen versio", Kato kertoo.

Katon mobiilisovelluksessa pelastus- ja sammutustiimit saavat metsäpalojen etenemisestä tosiaikaista tietoa karttoineen ja videoineen sekä pystyvät jakamaan dataa toisten kanssa.

Toinen elokuvassa esiintyvä sankarikoodari Pedro Cruz sanoo alkaneensa kehitellä omaa DroneAid -nimistä teknologiaansa Puerto Ricon hirmumyrskyä peilanneen hackathonin aikana. Teknologia perustuu Cruzin omiin kokemuksiin hirmumyrsky Mariasta.

"Myrsky oli hajottanut teleyhteydet, joten ainoa tapa viestiä helikoptereille avun tarpeesta oli kirjoittaa talojen katoille tai teille SOS-viestejä. Koodarina olemattomat viestiyhteydet turhauttivat minua, joten aloin kehitellä joitakin korvaavia viestintätapoja. Keksin kuinka droneilla ja videoilla saataisiin dataa nopeammin ja tehokkaammin kuin helikoptereilla", Cruz kertoo.

Tuloksena syntyi kansainvälinen kieli, jolla avun tarve välitetään lennokkien kautta avustusjärjestöille ja viranomaisille. DroneAid on nykyään avoimen koodin ohjelmisto, jota Cruz ja IBM kehittävät edelleen.

IBM:n Krook sanoo toivovansa hackathoneissa käyttöön otetuista ja monissa mullistuksissa koetelluista avoimen lähdekoodin ratkaisuista apua kaikille maailman hädänalaisille alueille.

"Se mikä on toiminut Puerto Ricossa voi yhtä hyvin toimia Afrikassa, Tyynellä merellä tai Australiassa, eli kaikkialla, missä luonnoskatastrofeja esiintyy", Krook aprikoi.

Ilmastonmuutos pahentaa mullistuksia

Code and Response -dokumenttielokuva on johtanut neljä vuotta kestävään 25 miljoonan dollarin hankkeeseen, jossa kehitetään uusia teknologioita katastrofiavun perille saamiseksi.

Hankkeen tarkoituksena on rohkaista avoimen koodin tutkijoita ja kehittäjiä yhteistyöhön kestävien, skaalautuvien ja ihmishenkiä pelastavien ratkaisuiden löytämiseksi. Tutkittavia teknologioita ovat muiden muassa tekoäly, lohkoketju, pilvipalvelut ja esineiden internet.

"Kriiseissä teknologiataidot nousevat arvoonsa, sillä niiden avulla loppukäyttäjien eli tässä tapauksessa hätäavun tarvitsijoiden ongelmia voidaan ratkoa tehokkaimmin", Krook sanoo.

Kun Code and Response -dokumentin valmistelut aloitettiin, ilmaston lämpeneminen oli toki kaikkien tiedossa. Mutta sitä ei kukaan osannut arvata, miten suuria mullistuksia elokuvalla oli edessään.

Dokumentti kuvattiin vuoden 2018 syyskuun ja marraskuun välisenä aikana, eikä filmin tekijöillä tietenkään ollut tiedossa sitä, että tuo vuosi jäisi historiaan eräänä pahimmista luonnonkatastrofien vuosista, jonka aikana maanjärsitykset, tulvat, hirmumyrskyt ja metsäpalot hallitsivat uutisotsikoita.

Dokumentissa esiintyvä Kansainvälisen punaisen ristin avustustyöntekijä Trevor Riggen sanoo, että ilmaston lämpeneminen on sekoittanut myös luonnonkatastrofien kiertokulun.

"Ennen meillä oli sesonkiajat erilaisille katastrofeille, mutta nyt mullistuksia sattuu kaiken aikaa ja ne ovat entistä voimakkaampia. Nykyään vuodessa on 3-5 tosi suurta katastrofia, kun ennen niitä oli vain muutaman vuoden välein", avustustöissä 13 vuotta mukana ollut Riggen sanoo.

Tech Republicin mukaan Code and Response -katastrofifilmi on palkittu monilla elokuvajuhlilla, kuten New Yorkin filmifestivaaleilla, tämän vuoden parhaana dokumentina. Ja matka jatkuu. Koodarileffaa voi lainata tai vuokrata Apple TV:n, Vimeon tai Amazon Primen kautta. Kaikki tuotot menevät kansainvälisille avustusjärjestöille.