Viime vuosina it-johtajat kaikkialla ovat satsanneet pilvialustoihin ja niiden sovelluksiin. Ensisijaisena tavoitteena on ollut helpottaa yritysten siirtymää digitaalisiin bisnesmalleihin. Samalla työntekijät ovat saaneet mahdollisuuden tehdä töitään lähes tulkoon ajasta ja paikasta riippumatta; sotilastermein hyökätä suoraan liikkeestä.

Jälkiviisaasti tarkasteltuna pilveen sitoutuminen on ollut kullanarvoinen päätös. Covid-19 -pandemialla on jo ollut valtavat vaikutukset ihmisten elämään, mutta ilman pilveä pandemian taloudelliset seuraamukset olisivat vieläkin rajummat ja laajemmat.

Pilveen on mätetty huimia summia rahaa. Canalysin arvion mukaan maailman organisaatiot käyttivät viime vuonna pilven infraan kaikkiaan 107 miljardia dollaria. Tämä on 37 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Toinen tutkimustalo Gartner povaa julkisen pilven investointien kasvavan tänä vuonna 17 prosenttia 266,4 miljardiin dollariin. Viime vuonna julkiseen pilveen käytettiin maailmassa 227,8 miljardia dollaria.

Pilvi on kaikkialla valtavirtaa

Näin suurilla ja nopeasti tehdyillä satsauksilla pilvestä on todellakin tullut valtavirtaa yritys-it:n järjestelmissä. Nykyään yrityksillä on käytössä it-järjestelmät, laitteet, ohjelmistot ja laajakaistayhteydet, joilla useimpien työntekijöiden tehtävät hoituvat nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti myös kotoa käsin.

Eikä pilven voittokulku ole jäänyt vain bisnesten puolelle. Monissa tutkimuksissa todetaan, että julkisen sektorin organisaatiot ovat pilvipalveluiden ahkerimpia käyttäjiä. Sitä paitsi julkishallinnossa harppaus etäpalveluiden moodiin on toteutettu mieluummin päivien kuin viikkojen saati kuukausien aikana. Pilven ansiosta julkiset palvelut, kuten työttömyyskorvausten ja muiden etuuksien maksut toimivat myös Suomessa.

Terveydenhoito käy niin ikään hyväksi esimerkiksi pilven hyödyistä. Viime vuosina ala on satsannut pilveen paljon, eikä aina kovin onnistuneesti tai viisaastikaan. Lopputulema on kuitenkin se, että ilman toimivia pilvipalveluja terveydenhoidon etulinjassa toimivat lääkärit ja hoitajat eivät kykenisi taistelemaan koronavirusta vastaan yhtä tehokkaasti kuin nyt. Sama koskee tutkijoita, jotka eri puolilla maailmaa yrittävät keksiä rokotteita ja lääkkeitä pandemialle.

Pilven edut on nähty myös oppilaitoksissa alakouluista yliopistoihin. Vaikka kouluja jo availlaan vähän kaikkialla, etäkoulutuksesta voi hyvinkin tulla opiskelun uusi normaali tai ainakin vaihtoehto luokkahuoneille. Siis samanlainen tapa toimia kuin kotiduunitkin jo työelämässä ovat. Ainakin yliopistoissa ensi lukuvuoden järjestelyjä mietitään täyttä häkää.

Valtava koeponnistus tosioloissa

Aina ei ole ollut näin hyvin. Vielä vuosikymmen sitten suuri osa it-päättäjistäkin piti pilvilaskentaa lähinnä ohimenevänä hypetyksenä. Muotivirtauksia nyt tulee ja menee, CIO:t pohtivat.

Osterman Researchin selvityksen mukaan keskivertoyritys käytti vuonna 2010 pilvi-investointeihin 6 300 dollaria vuodessa eli 23,31 taalaa työntekijää kohti. Edellä pyöriteltyihin satoihin miljardeihin verrattuna tämä on huikeasti vähemmän rahaa kuin nykysatsaukset ovat.

Jokainen voi miettiä, mitä olisi tapahtunut, jossa covid-19 -pandemian kaltainen kulkutauti oli iskenyt vaikkapa vuonna 2010. Ainakaan etätyö näin laajassa mittakaavassa ei olisi ollut mahdollista. Ilman pilveä firmojen olisi ollut pakko sulkea ovensa - lopullisesti ja muiltakin kuin työntekijöiltä.

Myös moni kotikaranteenissa aikaansa kuluttava olisi joutunut miettimään muita vaihtoehtoja nykyisen kaltaiselle sosiaaliselle eristäytymiselle, jossa mobiili- ja muut yhteydenpitopalvelut kuitenkin toimivat hyvin.

Kuten ZDNet kirjoittaa, juuri nyt käynnissä on maailman suurin teknologia-alustojen betatestaus. Erona on vain se, että koeponnistukset tehdään tosioloissa. Tähän mennessä pilvipalvelut näyttävät vastaavaan haasteeseen sitkeästi, luotettavasti ja kaikin puolin erinomaisella tavalla.

Koronaviruksesta hengissä selviytyvät firmat tulevat vain kasvattamaan pilvi-infran investointeja. Ja joskus tilanteen selkiytyessä, johon voi vielä kulua pitkä aika, moni yritysjohtaja saattaa päätyä sellaiseen lopputulemaan, että satsaukset pilveen ovat olleet parhaita yrityksessä ikinä tehtyjä bisnespäätöksiä.