Randi Zuckerberg, 37, esitellään mediassa yleensä pikkuveljensä, Facebookin perustajan ja toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin kautta. Isosisko Randi Zuckerbergkin ehti luoda uraa somejätin leivissä, mutta tänä päivänä hänellä riittää titteleitä ja meriittejä omasta takaa: hän on yrittäjä, sijoittaja, kirjailija ja mediapersoona ja kutsuu itseään ammattimaiseksi yrittäjien äidiksi.

Ennen kaikkea Randi Zuckerberg on profiloitunut yrittäjyydestä ja teknologiasta kiinnostuneiden naisten puolestapuhujaksi. Myös hänen oma Zuckerberg Media -tuotantoyhtiönsä missio on tuoda esiin tällaisia naisia populaarikulttuurissa ja mediassa.

Helsingissä järjestetyssä Nordic Business Forumissa Zuckerberg aloitti puheenvuoronsa silti veljestään ja vitsaili, että osa salista oli varmaankin luullut näkevänsä toisen Zuckerbergin – tai oli jo odottamassa myöhemmin iltapäivällä lavalla nähtyä George Clooneya.

Maininnalle on kuitenkin syynsä, sillä Zuckerberg kertoo oman yrittäjätarinansa alun kietoutuvan hänen pikkuveljensä ja Facebookin ympärille. Randi Zuckerberg lähti someyhtiöön mukaan vuonna 2005 pikkuveljensä pyynnöstä.

”Hän sanoi tarvitsevansa jotakuta, jolla olisi kokemusta digitaalisesta markkinoinnista. Oikeasti hän siis tarvitsi jonkun tekemään töitä hänelle ilmaiseksi”, Zuckerberg nauraa.

Mainostoimistossa työskennelleen Randi Zuckerbergin oli tarkoitus mennä Piilaaksoon kahdeksi viikoksi veljensä avuksi, mutta jäi sinne vuosikausiksi.

Zuckerberg muistelee, kuinka Facebookilla oli tuohon aikaan töissä vain 12 ihmistä ja hänen vuoden ”markkinointibudjettinsa” oli laatikollinen t-paitoja.

Hackathonista Obaman haastatteluun

Piilaaksosta Zuckerberg löysi hullujen keksintöjen maailman. Helsingissä Zuckerberg nauratti yleisöä trampoliiniin kytketyllä kännykällä ja sovelluksella nimeltä Nothing, jossa ei nimensä mukaisesti ole mitään.

Hän paljasti silti fanittavansa hackathoneja, joissa nämä keksinnöt sikiävät ja jotka ovat vieneet myös hänen omaa uraansa eteenpäin.

Zuckerberg muistaa kaksi omaa innovaatiotaan Facebookin järjestämistä hackathoneista. Ensimmäinen niistä oli 1980-luvun rokkibändi, jonka esiintyminen oli ilmaista ja taso sen mukaista.

Toinen oli idea Facebook Live -lähetyksistä, jotka myöhemmin kasvoivat maailmanlaajuisiksi tuotteiksi.

”Ensimmäistä livelähetystäni komerosta katsoivat vain äitini ja isäni”, Zuckerberg kertoo.

Kolmea viikkoa myöhemmin laulajatähti Katy Perryn tiimi otti kuitenkin häneen yhteyttä ja kertoi tähden haluavan kertoa Facebook Livessä maailmankiertueestaan.

”Olin ensin sanomassa, että se oli pelkkä hackathon-kokeilu, mutta ajattelin, mitä mieskollegani tekisivät. He haluaisivat tavata Katy Perryn niin paljon, että keksisivät keinon toteuttaa sen”, Zuckerberg kertoo.

Randin Zuckerbergin juontamat live-lähetykset saavuttivat suosiota, ja lopulta hän pääsi haastattelemaan presidentti Barack Obamaa. Lähes vuosikymmen myöhemmin Facebook Livestä on tullut maailmanlaajuisesti käytetty palvelu.

Zuckerberg kertoo aina ajatelleensa, että hän kuuluu kulisseissa puurtaviin taustajoukkoihin, mutta Piilaakso ja Facebook toivat hänessä esiin yrittäjän.

”Jos laitamme itsemme asemaan, jossa otamme isoja riskejä, jokaisesta meistä löytyy yrittäjä, joka voi keksiä kahden miljardin ihmisen käyttämän tuotteen”, Zuckerberg sanoo.

Ainoa nainen huoneessa

Kun suorat lähetykset olivat ottaneet kunnolla tuulta alleen vuonna 2011, Zuckerberg teki ehkä odottamattoman ratkaisun: hän jätti Facebookin kuuden vuoden jälkeen.

”Minulla on aina ollut ongelmia Piilaakson ja teknologian kanssa”, Zuckerberg sanoo. ”Rakastin sitä, mitä tein, mutta en pitänyt siitä, että olin ainoa nainen jokaisessa huoneessa kymmenen vuoden ajan.”

Zuckerberg vitsailee miesmäisen nimensä auttaneen häntä.

”En tiedä, kuinka montaa ihmistä pääsin tapaamaan vain, koska he luulivat minun olevan mies.”

Tässä kohtaa Zuckerberg yltyy suitsuttamaan Suomea, joka pystyy maailmanluokan innovaatioihin ja tukemaan samalla työssä käyviä äitejä.

Toiseksi Piilaakson ongelmaksi Zuckerberg nostaa sen, ettei teknologiaa aina käytetä niin, kuin sen keksijät alun perin kuvittelivat.

”Kun Facebook Live syntyi, ajattelin antaneeni äänen kaikille. Arabikevään aikana joillain ihmisillä oli ääni ensimmäistä kertaa”, hän kuvaa.

Zuckerberg sanoo hänen sydämensä särkyneen, kun hän kuuli terrori-iskusta moskeijaan Uudessa-Seelannissa viime maaliskuussa. Iskun tekijä lähetti suoraa videokuvaa Facebookiin hyökkäyksen aikana.

”En koskaan uskonut, että joku käyttäisi teknologiaa sillä tavalla”, hän sanoo.

Tämän syvemmälle Zuckerberg ei näihin ongelmiin kuitenkaan pureudu, vaan siirtyy sujuvasti jakamaan vinkkejä yrittäjille. Ne perustuvat tietenkin sosiaaliseen mediaan ja teknologisiin innovaatioihin.

Zuckerberg näkee podcasteissa potentiaalia

Zuckerbergin pääviesti tiivistyy siihen, että jokainen sosiaalisen median käyttäjä, brändi ja yrittäjä on nyt oma mediayhtiönsä. Informaatiotulvassa on kuitenkin erottauduttava löytämällä oma autenttinen tapansa ilmaista itseään ja brändiään – oli kyse sitten somekuvastoon sopivasta jäähotellista tai jäätelömuseosta.

Zuckerberg uskoo myös podcastien ja live-videoiden kasvussa olevan yhä kasvupotentiaalia.

”Live-lähetykset ovat harvoja keinoja enää saada aikaan se tunne, että on menettänyt jotain, jos ei ole katsonut jotain videota”, hän sanoo.

Zuckerbergin esityksestä välittyy myös halu ja kyky heittäytyä. Zuckerberg paljastaa toisen hullun hackathon-ideansa 1980-luvun rokkibändistä poikineen yhteydenoton, joka vei hänet esiintymään Broadwaylla Rock of Ages -musikaalissa.

Jos Randi Zuckerberg näki ennen olevansa kulisseissa uurtaja, esillä oleminen ei ole hänelle enää vierasta. Puheenvuoronsa Helsingissä hän päätti musikaaliesitykseen.