Voisiko e-jätettä vähentää lohkoketjuteknologiaa hyödyntävällä kierrätysjärjestelmällä?

Muun muassa tällainen idea on mukana tutkijoiden pitchauskilpailu Skolar Awardsissa, joka huipentuu ensi viikon perjantaina kasvuyritystapahtuma Slushissa. Finaaliin on valittu kahdeksan tutkijaa, joista yksi voittaa 100 000 euron arvoisen palkinnon.

Kilpailussa tutkijat esittelevät ideoitaan vaikuttavasta tutkimuksesta. Kisa on suunnattu post-doc-tutkijoille, eli jo väitelleille mutta tutkimusuransa alussa oleville tieteentekijöille. Heidän on usein hankala saada rahoitusta vielä melko vähäisen tutkimuskokemuksensa takia. T&T esittelee tutkijoiden kiinnostavimmat ideat.

Voivatko bakteerit kuulla?

Bakteerien tiedetään reagoivan valoon, hajuihin, kosketukseen ja makuihin. Esther Broset Pennsylvanian yliopistosta haluaa selvittää, voivatko bakteerit myös kuulla. Jos vastaus on kyllä, ääntä voitaisiin käyttää hyväksi lääketieteessä. Brosetin aikeena on suunnitella probioottisia bakteereita ja varustaa ne kyvyllä reagoida ja vastata ääneen.

Älypuhelinten ”pullopanttijärjestelmä”

VTT:n Colm Mc Caffrey haluaa kehittää pullopanttijärjestelmää vastaavan systeemin älypuhelinten kierrätykseen. Ajatuksena on luoda lohkoketjuteknologian avulla puhelinten valmistajat, kuluttajat ja kierrätysoperaattorit yhdistävä malli. Kierrätysmaksu olisi osa laitteen hintaa, ja sen saisi takaisin vasta, kun laite saapuu hyväksytyn kierrätysoperaattorin käsiteltäväksi. Mallin avulla voisi seurata puhelimen elinkaarta, ja se kannustaisi valmistamaan kestävämpiä ja helpommin kierrätettäviä puhelimia.

Puiden datavallankumous

Puiden vuosirenkaissa on valtava määrä tietoa historiasta ja menneistä ilmasto-oloista. Harvardin Tim Rademacherin ajatuksena on valjastaa puiden datapaljous ilmastohistorian ja -ennusteiden tutkimiseen. Rademacher kollegoineen on jo rakentanut TRIAD-nimisen avoimen verkkoalustan, johon on tarkoitus digitoida miljoonia näytteitä. Alusta tarjoaisi ilmaisia analyysityökaluja ja mahdollistaa tutkijoiden yhteistyön helposti jaettavan datan avulla. Puunäytteiden digitoinnin ja analysoinnin automaatio on tärkeää siksi, että näytteiden manuaalinen mittaaminen olisi erittäin kallista ja lähes mahdotonta.

Hiilidioksidista ruokaa

Tampereen yliopiston Igor Vassilev näkee hiilidioksidissa upean raaka-aineen. Tarvitaan mikrobien elektrokemikaalista synteesiä, eli bioteknologiaa, jolla voidaan sähköistää aurinkoenergialla hitaasti kasvavia mikro-organismeja. Tällaisissa superlatautuneissa mikrobeissa on tarpeeksi energiaa, jotta ne voivat muuntaa hiilidioksidin etikaksi. Nopeasti kasvavat bakteerit syövät etikan, jolloin muodostuu nopeasti biomassaa. Prosessi tapahtuu bioreaktorissa, ja tuloksena on ympäristöystävällistä, turvallista ja ravitsevaa ruokaa.

Lisäksi Skolar Awardseissa kisaavat Carla Elliff, Chiara Gandini ja Tiina Saanijoki. Kilpailun järjestävät tiedeviestintätoimisto Kaskas Media ja Slush. Palkinnon rahoittavat suomalaiset tiedettä tukevat säätiöt.