Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on edennyt mobiililaitteisiin kaavaillun, koronavirusepidemian kontaktien jäljityssovelluksen suunnittelussa siihen pisteeseen, että asiasta lähetetyt lausuntopyynnöt ovat palaamassa kierrokselta viimeistään tiistaina 5. toukokuuta.

Lausuntoja on pyydetty 61 eri taholta. Niiden joukossa on sairaanhoitopiirejä, ministeriöitä, kuntia ja muita julkisia toimijoita.

Hankkeen tämänhetkinen budjettiarvio on viisi miljoonaa euroa. Se tekee 91 senttiä jokaista suomalaista kohden.

Jotta sovelluksesta on väestötasolla hyötyä, on sen oltava riittävän kattavasti käytössä. Jos tavoitellaan 60 prosenttia suomalaisista, se tarkoittaisi että 3,3 miljoonaa henkilöä lataisi applikaation lyhyen ajan sisällä.

Pilotti ehkä kesäkuussa

Jäljityssovelluksen käyttöönotto etenee pitkän kaavan mukaan. Sovelluksen ja sen taustajärjestelmän pitää huolehtia perusoikeuksista, tietosuojasta ja tietoturvasta. Tämän vuoksi sovelluksen käyttötarkoituksesta, siihen liittyvästä toimivallasta ja henkilötietojen käsittelystä säädetään lainsäädännöllä.

Tämänhetkisen aikataulun mukaan sovellus voisi olla yleisön käytössä kesällä pilottikokeilun jälkeen, mahdollisesti heinäkuun alussa. Aikataulun toteutumiseen vaikuttavat erityisesti säädösmuutosten sekä sovelluksen ja sen taustajärjestelmän toteutuksen kesto.

Vaaditut lakimuutokset on tarkoitus saada voimaan nopeutetussa aikataulussa. Aikataulussa pysyminen edellyttää lakimuutosten jouhevaa etenemistä ministeriöissä ja eduskunnassa. Lakien säätäminen määräaikaisiksi voi nopeuttaa niiden käsittelyä siihen asti, että ne säädettäisiin pysyviksi.

Käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen

Sovelluksen asentaminen ja käyttö olisi vapaaehtoista.

STM:n tavoitteena on, että mobiilisovelluksen avulla henkilö pystyy itse osallistumaan Covid-19-taudin hallintaan.

Ensisijainen hyödynsaaja on STM:n vision mukaan tartunnalle altistunut henkilö, joka saa sovelluksen kautta varoituksen altistumisestaan. Hän voi jakaa tämän tiedon terveydenhuollolle ja toimia saamiaan ohjeita noudattaen ennen kuin terveydenhuoltohenkilöstö ottaa häneen yhteyttä muita toimenpiteitä varten.

Sovelluksen asentaessaan ja sitä käyttäessään käyttäjä antaa tietojensa keräämiseen suostumuksensa, jonka STM on jakanut kolmeen eri tasoon.

Näin koronasovellus toimisi
1) Sovelluksen käyttöönotto2) Kontaktien tallentaminen3) Tartunnan varmistus4) Altistuneiden informointi5) Altistuneiden ohjeistaminen6) Altistuneen yhteydenotto
Suostumus 1Suostumus 1Suostumus 2Suostumus 2Suostumus 3
Henkilöt A, B ja C asentavat sovelluksen puhelimiinsa.Henkilöt A, B ja C tapaavat.Henkilöllä A todetaan Covid-19-tartunta.Taustajärjestelmä lähettää B:lle tiedon mahdollisesta altistumisesta sekä toimintaohjeita.B saa tiedon altistumisesta ja siihen liittyvää informaatiota.B voi itse jakaa tiedon altistumisestaan terveydenhuollolle.
Käyttöönoton yhteydessä luodaan yksilöllinen pseudonyymi tunniste.A:n ja B:n puhelinten sovellukset tallentavat toistensa yksilölliset tunnisteet.Terveydenhuollon ammattihenkilö ilmoittaa tartunnasta A:lle.B toimii ohjeiden mukaan.
C:n puhelin ei tallenna tapaamista, sillä hän on riittävän etäisyyden päässä A:sta ja B:stä.Terveydenhuolto antaa A:lle avauskoodin, jonka avulla hän itse voi luovuttaa kontaktitiedot taustajärjestelmälle.

Sovelluksen voi koodaajaa ei ole vielä valittu

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimii projektissa sovelluksen omistajana.

Ratkaisun taustajärjestelmän ylläpidosta vastaavaksi osapuoleksi on kaavailtu Kansaneläkelaitosta, joka jo hallinnoi sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen (Kanta) infrastruktuuria.

Ratkaisun edellyttämä sovelluskehittäjä vastaa siitä, että kansainvälisesti kehitettyjen Covid-19-jäljitysratkaisujen pohjana olevien mallien ja esimerkiksi avoimen lähdekoodiin perustuen kehitetään Suomen olosuhteisiin soveltuva ratkaisu.

Se, mikä taho saa tehtäväkseen sovelluksen ohjelmoimisen on vielä auki, sanoo johtaja Minna Saario STM:stä.

”Mobiilisovelluksen/käyttöliittymän toteuttajan valinta sisältyy tekninen suunnittelu, toteutus, sertifiointi- vaiheeseen”, Saario kertoo sähköpostissa.

”Teknisen toteutuksen tulee vastata jäljitystoiminnan toiminnallisiin sekä lainsäädännön vaatimuksiin. Näiden perusteella määräytyy myös sovelluksen käyttöönoton aikataulu, joka on arvioitu loppukesäksi 2020”

Ohjelmistoyhtiöt Reaktor, Futurice ja Fractal on pitkään mainittu applikaation kehittämisen taustavoimiksi. Yritykset kertovat jo tehneensä erittäin tiivistä yhteistyötä ohjelmiston suunnittelussa ja heillä on Sitran mukaan Ketju-niminen pilotti käynnistymässä Vaasan keskussairaalassa toukokuun aikana.

Saarion mukaan mobiilisovelluksen toteuttaja voi olla yksityinen yritys.

”Mobiilisovelluksen/käyttöliittymän toteuttaja voi olla yksityinen yritys. Mainittujen yritysten hankkeita (Ketju- ja VSHP:n pilottihanke) seurataan, mutta STM ei ole näissä osapuolena”, Saario kertoo.

Täysin kotimaisen kehitystyön aloittaminen merkitsisi STM:n mukaan kustannusten kasvua ja ratkaisun viivästymistä, kun käyttökelpoisia avoimia lähdekoodeja on todennäköisesti saatavilla. Kansainvälisiä ratkaisuja on kehitetty jo pidempään, joten alkuvaiheen tekniset haasteet on niissä jo ratkaistu.