Euroopan kuluttajakeskus kertoo, että dropshipping eli suoratoimitus on verkkokaupassa yhä useammin vastaan tuleva liiketoimintamalli. Mallissa myyjä ei pidä tavaraa omassa varastossa, vaan ostaa tuotteen toiselta toimittajalta vasta asiakkaan tilauksen jälkeen.

Kuluttajan on vaikea tunnistaa, milloin on kyse suoratoimituksesta. Aina ei ole tietoa siitä, mistä tuote toimitetaan tai edes siitä, ettei tavaraa toimitakaan verkkokauppa, josta ostos on tehty. Joukkoon mahtuu myös huijareita, varoittaa kuluttajakeskus.

Eurooppalaisissa verkkokaupoissa – myös suomalaisina esiintyvissä verkkokaupoissa – suoratoimitusta on käytetty muun muassa elektroniikkaa, sisustustavaraa tai vaatteita ostettaessa. Toimitus tulee tällöin usein Kiinasta. Tämä voi johtaa kesästä lähtien uusiin ongelmiin, kun tullia ja veroa ryhdytään kantamaan pienistäkin ostoksista.

Kuluttajakeskuksen mukaan suoratoimitusta hyödynnetään usein Shopify-alustalla toimivissa verkkokaupoissa, joiden perustaminen on helppoa, samoin kuin niiden sulkeminen. Shopify on itsessään täysin laillinen ja laajalti käytetty verkkokauppa-alusta, jolla toimii paljon rehellisiä verkkokauppoja, mutta toimintamallin helppous on houkuttanut puoleensa myös huijareita.

Tyypillisimmät ongelmat suoratoimituksissa ovat väärän tai rikkinäisen tuotteen päätyminen kuluttajalle ja toimitukseen liittyvät puutteet. Toimitus saattaa venyä älyttömäksi tai tuote jää kokonaan saapumatta. Ongelmia voi olla kuitenkin vaikea selvittää, ja vastuunjako myyjän ja toimittajan välillä voi olla epäselvä ja siitä voi olla ristiriitaista tietoa myös kaupan sivuilla.

Yleinen lähtökohta on, että jos tuote ostetaan EU-alueella toimivan myyjän verkkokaupasta, pätevät EU:n kuluttajansuojasäännökset ja myyjä on pääasiallinen sopimuskumppani. Joissain tapauksissa myyjät eivät kerro omaa sijaintiaan, ja sitä voi olla vaikea selvittää.

Euroopan kuluttajakeskukset useissa maissa, muun muassa Ranskassa, Saksassa, Slovakiassa ja Alankomaissa ovat raportoineet dropshipping-ilmiön selvästä kasvusta viime vuosina ja siihen liittyvistä valituksista. Suomessakin aihe on jo poikinut yhteydenottoja.

Näin arvioit verkkokaupan luotettavuutta:

  • Tutki sivut tarkkaan ennen ostoa. Suomenkielinen verkkokauppa ei aina tarkoita sitä, että kauppa sijaitsisi Suomessa tai että tuotteet tulisivat Suomesta.
  • Katso mitä myyjä kertoo itsestään ja prosesseistaan, löydätkö tietoa tilausehdoista, palautuksesta ja yrityksen sijainnin?
  • Tarkista sopimusehdot (tilaus- tai toimitusehdot, T&C tai Terms and Conditions englanniksi).
  • Löydätkö yrityksen rekisterinumeroa verkkosivuilta? Jos y-tunnusta ei löydy eikä minkäänlaista muutakaan kaupparekisterinumeroa, ole tarkkana. Kyse voi olla huijarista tai yksityishenkilöstä.
  • Jos sivustolla on mainittu joku laatumerkki verkkokaupan turvallisuuden takaajana, käy tarkistamassa kyseisen laatumerkin sivuilta, löytyykö kauppa sieltä. Joskus huijarit vain kopioivat merkin sivuilleen.
  • Hyödynnä karttapalveluja. Jos verkkokauppa ilmoittaa esimerkiksi osoitteen, minne palautettavat tuotteet lähetetään tai missä yritys sijaitsee, tarkista mikä se on.
  • Jos yrityksen sivuilla esitellään kaupan paikallinen ”omistaja”, ja epäilet tarinaa, voit tarkistaa hakukoneen käänteisellä kuvahaulla, mistä muualta sama henkilökuva löytyy.
  • Tarkista maksuvaihtoehdot. Jos kuluttajan kannasta ongelmatilanteissa turvallisia luottokortti- ja PayPal-maksua ei tarjota, on viisaampaa tehdä ostokset muualla.