Elisa tekee parhaillaan valokuitukaapelin mikrosahausta Helsingin Vartiokylässä. Viime viikolla päättyi operaattorin toinen projekti Landbossa, missä Elisa veti 5,7 kilometrin sahausuraan 25 kilometriä kuitua.

Mikrosahausmenetelmällä valokuitukaapeli sahataan asvaltin alle 30–40 sentin syvyyteen. Menetelmän avulla katuja ei tarvitse repiä auki yhtä laajasti kuin perinteisesti kaivamalla.

Yli kymmenen vuoden ajan Ruotsissa käytössä ollut menetelmä yleistyy myös Suomessa.

Telia on tehnyt kahden viime vuoden aikana pääkaupunkiseudulla noin kymmenen merkittävää mikrosahausprojektia.

Elisan verkon rakennuttamisesta vastaavan osastopäällikön Tiina Höckertin mukaan kunnat suhtautuvat mikrosahaukseen eri tavoin.

”Osa epäröi, minkä takia emme ole päässeet aikaisemmin vahvasti liikkeelle”, Höckert sanoo.

Elisan mukaan myös Vantaa on vastikään ottanut myönteisen kannan sahaukseen.

”Tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa suurimpien kuntien osalta yhtään, joka suhtautuisi mikrosahaukseen negatiivisesti”, Höckert sanoo.

”Emme mikrosahaa nyt missään, koska emme saa kunnilta lupia”, kertoo puolestaan DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Operaattoreiden lisäksi mikrosahausta lobbaa etujärjestö FiCom .

”Olemme kuituyhteyksien osalta muita Pohjoismaita jäljessä. Mikrosahauksella pystyisimme nostamaan kuitupenetraatiota järkevin kustannuksin”, Väisänen sanoo.

Helsingissä on aiemmin toteutettu pilottihankkeet Koskelassa, Pakilassa ja Kivihaassa.

”Näiden hankkeiden onnistuminen on ollut vaihtelevaa. Pakilan kaltaisille vanhoille valmiiksi rakennetuille alueille, joissa asvaltit ovat riittävän hyvässä kunnossa, menetelmän käyttäminen soveltuu melko hyvin”, sanoo Helsingin kaupungin Alueidenkäyttö ja -valvonta -yksikön päällikkö Antti Mäkinen.

Tänä vuonna mikrosahaushankkeita on Helsingissä kahdeksan, muun muassa Käpylässä ja Marjaniemessä. Mäkisen mukaan menetelmän käytettävyys arvioidaan tapauskohtaisesti ainakin Espoossa ja Helsingissä.

”Koskelan pilottihanke osoitti, että menetelmän käyttäminen ei sovellu alueille, joilla tehdään paljon kaivutöitä kadunalaisen infran huollon tai korjauksen vuoksi. Yksi huolenaihe on useamman operaattorin tulo samalle kadulle, jolloin asvaltti pirstaloituu liikaa tai tulijalle ei pahimmassa tapauksessa ole tilaa ensimmäisen toimijan jälkeen”, Mäkinen sanoo.

Telian verkoista vastaavan johtajan Sami Siikin mukaan kuntien huoli sahauksen talvikestävyydestä on aiheeton. Alueen kartoittaminen ja dokumentointi on tärkeää.

”Saha on armoton, jos maassa on jotain dokumentoimatonta. Eri ­toimijoiden materiaalien dokumentointi ei koskaan ole täydellistä. ­Siihen liittyviä ongelmia on kuitenkin ollut hyvin vähän”, Siiki sanoo.

”Rakentamisesta asumiselle ja liikenteelle aiheutuvan haitan väheneminen on yhtä tärkeää kuin menetelmän kustannussäästöt.”

DNA:n Väisänen arvioi mikrosahauksen jopa puolittavan rakentamiskustannukset katujen avaamiseen verrattuna.

Höckertin mukaan mikrosahaus säästää rakentamisajassa jopa ­viikkoja katujen avaamiseen verrattuna.

”Meidän näkökulmastamme iso osa kustannuksista tulee asvaltoinnista. Mikrosahauksessa pienen uran täyttökustannus on merkittävästi alhaisempi”, Tiina Höckert sanoo.