Yksi tekniikan historian tärkeimmistä kuvista on ruotsalaismalli Lena Söderbergin (nyk. Forsén) kasvopotretti, jota kuvankäsittelyalgoritmien tutkijat pitävät alan standardina testikuvana.

Tähän 512 × 512 pikselin kokoiseen otokseen (yllä) perustui 1980-luvun lopulta alkaen jopa jpg-kuvatiedostomuodon ja mpg-sarjan videotiedostojen pakkausalgoritmin optimointi.

Viime vuosikymmeneltä alkaen kuva on kuitenkin joutunut epäsuosioon – kenties aiheesta. Joitakin vuosia jatkuneen keskustelun jälkeen Journal of Modern Optics -julkaisun tammikuun 2017 pääkirjoitus suositteli Lena-kuvalle vaihtoehtoja. Syksyllä 2018 Nature-kustantamo kielsi Lenan käytön lehdissään, paitsi erikseen perustellusta syystä tapauksissa, joissa sen käyttö on teknis-tieteellisen väitteen kannalta välttämätöntä.

Myös alkuperäisestä testikuvatietokannasta, jossa kuva aikanaan oli, se on sittemmin poistettu.

Syynä on kuvan huomattavan erikoinen historia. Dwight Hookerin tallentama otos Söderbergistä on nimittäin peräisin Playboy-lehdestä, ja alkuperäisessä marraskuun 1972 keskiaukeamassa tuolloin 21-vuotias malli keikisteli alasti. Vaikka itse testikuva – jutun alussa kokonaisuudessaan – on rajaukseltaan sovelias, historiansa vuoksi sitä on alettu pitää naisia väheksyvänä ja epäkorrektina.

Jpg ja mpg: käytössä lähes kaikkialla

Alussa mainittu jpg-muoto, toiselta nimeltään jpeg, on valokuvatyyppisten kuvatiedostojen tallennuksessa lähes universaali valinta. Se pakkaa valokuvamaista dataa eli pienentää tiedoston viemää tilaa tehokkaammin kuin pelkistetyn grafiikan pakkaamiseen soveltuvat gif- ja png-kuvamuodot.

Jpg-pakkauksen hintana on kuitenkin kuvan laadun heikkeneminen, siinä missä png ei tee laadusta mitään kompromisseja. Lievästi pakattuna laatuhäviöt eivät kuitenkaan käytännössä erotu silmään.

Mpg-sarjaan kuuluva pakkausmuoto mp4 johdannaisineen on vastaavassa asemassa videopuolella, vaikka mp4-tekniikka onkin usein piilotettu erinimisten tiedostopäätteiden alle.

Niinpä voidaan juurikaan liioittelematta sanoa, että Lena-kuvaan perustuu melkein jokainen digikuva ja video maailmassa. Jpg- ja mpg-algoritmien matemaattinen idea tosin on kuvasta riippumaton, mutta Lenan avulla testattiin, miten algoritmien säätäminen vaikuttaa kuvaan, ja että se ylipäätään tuottaa haluttua tulosta.

Matemaattisella tasolla sekä jpg että mpg-sarjan videotiedostot perustuvat niin sanottuun diskreettiin kosinimuunnokseen. Tämän laskentamenetelmän keksi amerikanintialainen sähköinsinööri Nasir Ahmed vuonna 1972 eli vuotta aiemmin kuin Lena-kuva otettiin testikäyttöön (ks. alle). Jpg-tiedostot standardoitiin vuonna 1992 ja mp4-videotiedostot 1998.

Lena päätyi testikäyttöön 1973

IEEE Professional Communication Society Newsletter -lehden vuonna 2001 julkaiseman historiikin mukaan Lena-kuva päätyi testikäyttöön kesällä 1973 Etelä-Kalifornian yliopistossa (USC). Signaalinkäsittelyn apulaisprofessori Alexander Sawchuck (toisten lähteiden mukaan Andrew Sawchuck) alaisineen kaipasi testikuvien joukkoon ihmiskasvoja, sillä ihminen havaitsee virheet kasvoissa erityisen herkästi.

Sawchuck ja hänen kollegansa valitsivat skannattavaksi kahvihuoneesta löytyneen miestenlehden sen korkealaatuisen paperin vuoksi. Kuva kirjaimellisesti revittiin Playboyn keskiaukeamalta skanneriin – ja luonnollisesti ilman lupaa. Tekijänoikeuksia ei suinkaan kyselty.

Playboy on kuitenkin päättänyt sallia tilanteen, lehden edustaja kertoi keväällä 1997 Wiredille.

Kuva tunnetaan paitsi nimellä Lena, myös nimellä Lenna, sillä aikanaan Yhdysvaltoja kiertäessään Söderberg tyylitteli nimensä tähän muotoon. Amerikkalainen suu lausuu jälkimmäisen tekstimuodon lähemmäs ruotsalaista Lenaa.

Niin ikään Wired-lehden haastattelussa vuonna 2019 Söderberg kertoi muun muassa hieman ihmettelevänsä sitä, ettei kiinnostus kuvaa kohtaan koskaan lopu.

Tämä juttu on julkaistu lyhyemmässä muodossa Tekniikan Historiassa 3/2019.