Yksi kysymys on se, miten sureminen tapahtuu internetissä. Verkon myötä myös yksityisten ihmisten surutyö on palannut jokapäiväiseen arkeemme kuin ammoin agraarisina aikoina. Aiheesta kirjoitettiin Mikrobitissä syyskuussa.

Verkkopalvelu Mistory avautuu ruudulle hempeän vaaleankeltaisena ja vihreänä niittymaisemana. Suomalainen Mistory (www.mistory.fi) on yksi internetin monista muistosivustoista.

Muistosivulinkkiä klikkaamalla näytölle ilmestyy monikymmenpäinen joukko vainajia nimineen ja valokuvineen. Vanhahtavilla sivuilla muistetaan koskettavasti niin äitiä, isää, kaveria ja isomummoa.

Verkkosureminen on tullut perinteisten kuolemarituaalien rinnalle. Näin todettiin myös Anna Haverisen 2014 Turun yliopistossa tarkastetun väitöstutkimuksessa Memoria Virtualis – death and mourning rituals in online environments. Väitöskirjassaan Haverinen tutki kuolemanrituaalien digitalisoitumista verkkoympäristöihin.

Haverinen jakoi surunvalittelusivustot kahteen lajiin: suunnittelemattomiin ja suunniteltuihin. Suunnittelematon muistomerkki voi olla esimerkiksi Facebook-profiili, jonne läheiset kokoontuvat muistelemaan edesmennyttä läheistään. Suunnitellut muistomerkit ovat tarkoituksella rakennettuja kunnianosoituksia, kuten tuhannet koskettavat muistovideot YouTubessa tai muistosivut Mistoryn kaltaisessa verkkopalvelussa.

Arkipäiväistämisen lisäksi internet on myös demokratisoimassa kuolemaa. Paperilehtien sivuilla muistokirjoituksia julkaistiin vain kuuluisuuksista. Verkkoon kuka tahansa voi kynäillä muistokirjoituksia kenestä tahansa.

Yksittäisiä muistosivustoja verkossa on ollut jo pitkään. Esimerkiksi Memory-Of.com (www.memory-of.com) perustettiin vuonna 2004. Sivustolle voi lisätä kuvia ja videoita sekä vaihtaa keskustelualueella mietteitä muiden surijoiden kanssa. Tarjolla on myös lahjakauppa, jossa kaupustellaan monenmoista lohdutusta korteista koruihin ja pehmoleluihin.

Vielä vanhempi Virtual Memorials (www.virtual-memorials.com) on toiminut jo vuodesta 1996 asti pilvitaivasta, syksyisiä puita ja merenrantoja kuvaavine muistosivuineen.

Alan tunnetuin sivusto Suomessa lienee virtuaalisten kynttilöiden sytyttämiseen tarkoitettu Sytytä kynttilä -palvelu (www.sytytakynttila.fi). Psykologi Aapo Puskalan vuonna 2001 avaamaan palveluun on sivuston tietojen mukaan sytytetty lähes 700 000 kynttilää.

Verkossa on myös monipuolisempia tapoja surra menehtyneitä.

Yhdysvalloissa edesmenneiden muistoa digitalisoidaan esimerkiksi hautakiviin kiinnitettävillä ja puhelimella skannattavilla qr-koodeilla. Living Headstone yhdistää hautakiven qr-koodin muistosivuun, jonne läheiset voivat liittää muistosanoja ja valokuvia rakkaastaan.

FuneralOne auttaa hautaustoimistoja rakentamaan monimediallisia muistosivustoja, muistovideoita ja esimerkiksi hautajaisten nettivideo­lähetyksiä.

Cremation Solutions myy 3d-tulostettuja uurnia verkossa. Tuhkauurna voidaan muotoilla 2 600 dollarin maksua vastaan vainajan luonnollisen kokoiseksi, kolmiulotteiseksi pääksi. Cremation Solutionsin sivusto kertoo, että uurnaan voidaan lisätä digitaalisesti myös hiukset. Pidemmät hiukset hoituvat peruukilla.

Mitä tapahtuu digitaaliselle jäämistölle? Voidaanko meistä tehdä tulevaisuudessa digitaalisia kopioita, ja kuinka vakuuttavia ajatuksia digiminällä voisi olla? Lue lisää Mikrobitistä.