Digi- ja väestöviraston ylijohtajan Timo Salovaaran mukaan virastolle on tehty Vastaamon tietovuodon seurauksena kymmeniä hakemuksia henkilötunnuksen muuttamiseksi. Jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaisesti, sillä henkilötietojen käsittelyn on oltava huolellista ja lainmukaista.

”Digi- ja väestötietovirastokaan ei voi poiketa lain säädöksistä, kun se käsittelee henkilötietoja ylläpitäessään väestötietojärjestelmää ja tekee kansalaisten tietoihin muutoksia”, Salovaara kirjoittaa viraston blogissa.

Edellytyksenä uhka tai taloudellinen haitta

Milloin henkilötunnusta on sitten mahdollista vaihtaa? Virheen korjaamisen ja sukupuolen juridisen vahvistamisen lisäksi henkilötunnus voidaan muuttaa väestötietojärjestelmästä säädetyn lain mukaan myös silloin, kun henkilön terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuu ilmeinen ja pysyvä uhka.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilö on vaarassa joutua henkirikoksen tai pahoinpitelyn uhriksi.

Lisäksi henkilötunnus voidaan muuttaa, jos joku muu on käyttänyt sitä toistuvasti väärin aiheuttaen taloudellista tai muuta haittaa henkilötunnuksen omistajalle. Taloudellista haittaa voi koitua, jos henkilötunnusta käytetään esimerkiksi luoton nostamiseen tai verkkokauppaostoksiin.

Salovaaran mukaan Vastaamon tapauksessa ei ole ainakaan tiettävästi ole ollut kysymyksessä tilanne, joka täyttäisi lailla säädetyt edellytykset. Ministeriöissä on kuitenkin suunniteltu lainsäädäntömuutoksia henkilötunnusten muuttamiseen.

Salovaaran mukaan henkilötunnusten väärinkäyttö ei lopu niitä muuttamalla. Tietovuotojen ja identiteettivarkauksien onnistumista tulisi Salovaaran mukaan jatkossa pyrkiä estämään ainakin kahdella tavalla.

Lainsäädännöllä voitaisiin edellyttää vahvaa tunnistautumista eli pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen käyttöä kaikessa verkossa tapahtuvassa luoton myöntämisessä. Lisäksi henkilötunnuksen käyttämisestä tunnistautumiskeinona liike- ja viranomaistoiminnassa tulisi Salovaaran mukaan luopua.