Mikrobitti pääsi esittämään joukon kiperiä kysymyksiä Manjaro-kehittäjä Matti Hyttiselle.

Eräs esille noussut aihe oli se, miten yksi distro voi erottautua satojen muiden vaihtoehtojen valtameressä? Hyttisellä oli tarjota tähän yksinkertainen menestysresepti.

”Manjaron vahvuuksia on perinteisesti ollut erilaisten työpöytäympäristöjen laaja tarjonta. Viime aikoina olemme alkaneet keskittyä enemmän siihen, että virallisesti tuettujen versioiden laatu olisi parempi ja viimeistellympi. On luultavaa, että tulevaisuudessa panostamme enemmän KDE-työpöydän kehittämiseen. Toivon, että saamme parannettua btrfs:ää tiedostojärjestelmävaihtoehtona ja tehtyä siitä käyttäjäystävällisemmän.

Manjaron tärkein valtti on jokaisen Linux-jakelun sydän: paketinhallinta, Manjaron tapauksessa Pamac. Pamac alkaa olla kypsä ja käyttöliittymältään erinomainen työkalu. Ohjelmistotarjonta on laaja: Aur (Arch User Repository), Flatpak ja Snap ovat kaikki helposti käyttäjän ulottuvilla, joten Manjaroon voi kohtuullisen helposti asentaa mitä vain. Jatkuvasti päivittyvä jakelumalli takaa sen, että käytössä ovat uusimmat versiot. Manjaron toinen suuri etu on avulias yhteisö ja yhteensopivuus Arch Linuxin erinomaisen dokumentaation kanssa”, Hyttinen kertoi haastattelussa.