Huhhuh.

Ohjelmistokehitys on aina riskaabelia. Se on monimutkaista, aikaa vievää, tarkkuutta kysyvää ja kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Joskus raskas työ palkitaan ruhtinaallisesti, kun huolella laadittu ja puunattu tuote ylittää odotukset.

Joskus taas tuli haukattua liian iso pala, ja näitä roskispalon lailla loimottavia floppeja ei sitten päivityksillä enää paikatakaan.

PC Mag listasi historian 20 pahinta it-floppia. Käymme läpi niistä kymmenen kamalinta.

1.E.T. The Extra-Terrestrial (1982)

Oh, E.T. Legendaarisen pahasti flopannut peli, joka yhdisti katastrofaalisella tavalla tuotantopaineet, kireän aikataulun, kehittäjän hybriksen, julkaisijan megalomanian sekä pienen budjetin.

Atari tilasi peliä viisi miljoonaa kappaletta, ja koska jokainen peli oli pelimoduuli, eli fyysinen muovikimpale täynnä kallista elektroniikkaa, kustannukset olivat korkeat. Vastaavasti pelin kehittämiselle annettiin kuukausi aikaa, ja siinä ajassa ei saatu edes pelikelpoista, saati sitten hyvää, tuotetta aikaan.

E.T. oli niin kamala peli, että sitä vihasivat niin kriitikot kuin E.T.-fanitkin, ja ihan syystä. Peliä myytiin niin heikosti, että se käynnisti pelialan suuren laman vuonna 1993. Atari hautasi myymättä jääneet pelimoduulit maakuoppaan.

2. Lotus Jazz (1985)

Taulukkolaskentaohjelma Lotus 1-2-3 oli 80-luvun kuumimpia hyötysoftia. Se oli yksi IBM:n pc-laitteiden suurimpia myyntivaltteja, ja se myös kiskoi rahaa sisään ovista ja ikkunoista.

Suositun ohjelmiston seuraava iteraatio, Lotus Jazz, oli hyötyohjelmisto, joka pyrki yhdistämään tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja tietokantaohjelmistoa Macintosh-koneille.

Lotus Jazz lupasi paljon ja upposi kuin kivi. Ohjelmisto paitsi maksoi 595 dollaria, eli inflaation huomioiden noin 1000 euroa nykyrahaa, mikä oli varsin tuhti summa. Jazz myös tuli neljällä levykkeellä, joita käyttäjän piti vaihtaa kesken ohjelmiston käytön.

Sentään Lotus Jazzin laatikko on keräilijöiden arvostama.

3.GNU Hurd (1990-)

Vuonna 1990 GNU Project päätti, että on aika korvata 1970-luvulta asti toiminut unix uudella systeemillä, GNU Hurdilla. Vaikka ohjelmistoa on työstetty nyt yli 30 vuotta, sitä ei ole vieläkään saatu julkaisukelpoiseksi.

4.Copland (1994-1996)

Apple yritti turhaan korvata ikääntyvää System 7 -käyttöjärjestelmäänsä uudella, vakaammalla ja moniajoa tukevalla järjestelmällä. System 8:aa kehitettiin koodinimellä Copland. Suurhanke paisui kuin pullataikina, kiitos huonon projektinjohdon sekä ominaisuuksien lisäämisen kesken hankkeen, ja pian projektista tuli enemmän kokoelma toimintoja kuin toimiva käyttöjärjestelmä.

5.Microsoft Bob (1995)

Kun Microsoft yritti tehdä omaa, käyttäjäystävällistä käyttöjärjestelmäänsä vuonna 1995, tuloksena oli täysi katastrofi. Bob oli outo ja kummallisella tavalla pirtsakka, aloittelijaystävällinen käyttöjärjestelmä, joka oli täynnä kädestä pitäviä ja jatkuvasti pälättäviä oppaita. Isosti mainostettu Bob myös vaati tietokoneelta runsaasti tehoja, mutta vastineeksi sen tarjoamat hyötyohjelmat olivat hyvin alkeellisia. 100 dollarin hintalappu sinetöi Bobin kohtalon. Bobin muisto elää edelleen, sillä yleisesti vihattu comic sans -fontti suunniteltiin Bobia varten.

6.BeOS (1995-1999)

BeOS oli käyttöjärjestelmä, joka yritti haastaa Applen tämän omalla tontilla. Be oli se valinta, jota lukuisat Apple-kloonit halusivat käyttää voidakseen viedä siivun Applen kakusta tarjoamalla Macintosheja halvempia vaihtoehtoja. Be kuitenkin kompuroi, sillä se paitsi kirjoitettiin uudella C++-ohjelmointikielellä, myös koska uuden käyttöjärjestelmän tekeminen osoittautui työlääksi jopa alan veteraaneille. BeOS kelpasi lopulta vain 1800 laitteen sydämeksi.

7.OpenDoc (1996-1997)

Apple ymmärsi modulaarisuuden arvon ohjelmistokehityksessä, ja yritti hypätä hypekelkkaan OpenDoc-ohjelmistonsa avulla. OpenDocin lupaus olikin vahva: toimivia, uudelleen käytettäviä, yhtä tehtävää varten suunniteltuja komponentteja, joita kehittäjät voisivat yhdistää ja punoa yhteen sovelluskehityksensä vaatimalla tavalla.

Valitettavasti kyseiset komponentit söivät järjettömästi muistia. Esimerkiksi tekstinkäsittelykomponentti nieli hulppeat 2 Mt muistia, mikä oli vuonna 1997 kohtuuttoman kova vaatimus. Lopullinen kuolinisku tuli siitä, että OpenDocilla luodut asiakirjat eivät olleet yhteensopivia kilpailevien alustojen kanssa, jolloin työn jakaminen ja editoiminen osoittautui sangen hankalaksi.

Ei siis ihme, että Apple veti töpselin seinästä ennen kuin OpenDoc ehti täyttää edes yhtä vuotta.

8.Daikatana (2000)

1990-luvulla kaikki pelaajat tunsivat John Romeron nimen. Romero oli mies sellaisten valtavien myyntihittien takana kuin Doom, Quake ja Wolfenstein 3D, ja oli pelialalla huima rokkitähti. Kun Romero ja tämän vasta perustama Ion Storm -pelistudio kertoivat työstävänsä peliä aikamatkailevasta miekkamestarista, odotukset olivat todella korkealla.

Daikatana oli kuitenkin niin paha mahalasku, että sille nauretaan edelleen. Ei ihme, sillä pelin kehityksessä ei mikään mennyt putkeen. Puolen vuoden kehittämisen jälkeen peli siirrettiin uuteen pelimoottoriin, mikä aiheutti raskaita viivästyksiä ja tuotantohaasteita. Studio kärsi vakavasta työntekijävajeesta joka vain paheni, kun ohjelmoijat hyppäsivät kilpaa uppoavasta laivasta.

Kun Daikatana lopulta julkaistiin kolme vuotta aikataulustaan myöhässä, sen grafiikat olivat vanhanaikaisia, se pursusi ärsyttäviä ominaisuuksia, ja oli vielä kaiken lisäksi todella buginen kokonaisuus. Peliä ei myyty edes 10 000 kappaletta ensimmäisen kuukauden aikana.

9.Netscape 6 (2000-2002)

Selainsodat kävivät 90-luvulla kuumana, kun Microsoft Internet Explorer ja Netscape Navigator ottivat toisistaan mittaa. Kun Internet Explorer 4 julkaistiin, se oli aikaansa nähden erittäin hyvä selain. Tämä luonnollisesti pisti Netscapen koville, ja maailma pidättikin hengitystään odottaessaan, miten selainsota tästä kärjistyisi.

Hengitystä saatiin pidättää harvinaisen pitkään, sillä Netscape julkaisi uuden selaimensa vasta vuosien päästä, eikä se ollut mikään menestys. Netscape 6 oli raskas, paisunut ja buginen kasa sotkua, joka ei pyörinyt edes keskitehokkailla koneilla. Netscape 6 oli niin järkyttävän paha floppi, että se käynnisti Netscapen syöksyn kohti pohjamutia ja lopulta koko yhtiön konkurssia.

10.Palm OS Cobalt (2004-2005)

Ennen kuin älypuhelimet valloittivat markkinat, kookkaat pda-puhelimet hallitsivat markkinoita. Ne olivat jotain henkilökohtaisen muistikirjan, hyötyohjelmia tarjoavan avustajan sekä puhelimen välimaastosta, ja PalmPilot oli niiden kuningas.

Kun oli aika päivittää ikääntyvä käyttöjärjestelmä, Cobaltin oli määrä viedä Palm kohti loisteliasta tulevaisuutta. Tässä välissä maailma oli kuitenkin siirtymässä pois eittämättä kömpelöiden pda-laitteiden parista, ja niinpä yksikään laitevalmistaja ei suostunut lisensoimaan Cobaltia. Pian iPhone olisi astuva markkinoille, ja Palm siirtyisi ajasta ikuisuuteen.