Suomessakin on viime vuosien aikana innostuttu opettamaan ohjelmointia ja ohjelmoinnin perusteita koululaisille ja nuorille. Koodauksen opetuksessa on kuitenkin paria erilaista koulukuntaa. Toisen koulukunnan mukaan ohjelmointi olisi kuin kielten opiskelua, puhutaanhan ohjelmointikielistä. Toisen mukaan kyse olisi enemmän matematiikan kaltaisesta lopputulosten löytämisestä.

Joukko MIT:n tutkijoita ryhtyi selvittämään, miten aivot koodia oikeastaan käsittelevät, ja miten koodin pyörittely vaikuttaa aivojen toimintaan.

Koska ohjelmointia voi opetella mainiosti aikuisiälläkin, tutkijat arvelivat, että aivot hyödyntäisivät siinä jo olemassa olevia kognitiivisia järjestelmiä. Kaksi vaihtoehtoa nousi päällimmäisiksi ehdokkaiksi, joko aivojen kielijärjestelmä tai monimutkaiseen ongelmanratkaisuun keskittynyt ”multiple demand”- eli md-verkosto.

Tutkimuksessa ohjelmointitaitoisia koehenkilöitä pyydettiin ratkomaan yksinkertaisia koodausongelmia. Tutkimuksessa käytetyt kielet olivat Python ja ScratchJr. Vertailuna kohdehenkilöitä pyydettiin ratkomaan muistitehtäviä ja lukemaan normaaleja sekä siansaksaa sisältäviä lauseita. Näin saatiin aktivoitua heidän aivojensa kielijärjestelmää sekä md-verkostoa.

Lopputuloksena kävi ilmi, ettei koodin käsittely aivoissa ollut varsinaisesti sen enempää kielellistä kuin ongelmanratkaisuakaan. Vaikka ohjelmointikielellä on selkeitä yhtenevyyksiä luonnollisiin kieliin, eivät aivojen kielijärjestelmät aktivoituneet tavanomaiseen tapaan koodeja lukiessaan. Vastaavasti taas ongelmanratkaisukohdassa aivot käyttivät alueita, jotka normaalisti eivät loogisia pulmia käsitellessä aktivoidu. Vaikuttaakin siltä, että koodaus on aivoissa ihan omanlaisensa juttu, joka poikkeaa perinteisestä ongelmanratkomisesta tai kielellisistä rakenteista.

MIT:n tutkimuksesta kertonut Ars Technica mainitsee myös japanilaisten neurotieteilijöiden viimevuotisesta tutkimuksesta, jossa fMRI:llä kuvattaville eri tasoisille koodareille näytettiin pätkiä koodista. Sen lisäksi, että kokeneemmat ohjelmoijat osasivat paremmin kategorisoida heille näytettyjä koodeja, myös aivojen aktiivisuudessa näytti olevan eroja osaamistaidon perusteella. Kielten prosessointiin, jaksolliseen muistiin ja tarkkaavaisuuden sääntelyyn osallistuva aivotoiminta oli sitä voimakkaampaa, mitä taidokkaammasta ohjelmoijasta oli kyse.