Nettijätit keräävät käyttäjistä laajalti tietoa kohdistaakseen näille paremmin mainoksia ja tarjotakseen ilmaisia palveluita. Selainkehityksen veteraanin mukaan siitä voitaisiin luopua.

Vivaldi-selainta kehittävän yhtiön toimitusjohtaja Jon von Tetzchner kritisoi kovin sanoin erityisesti Facebookin ja Googlen tekemää käyttäjäseurantaa ja olisi valmis jopa kieltämään käyttäjätiedon keräämisen kokonaan.

Tetzchnerillä on pitkä kokemus internetin parissa, sillä hän on myös toinen Opera-selaimen alkuperäisistä kehittäjistä.

Käyttäjätietoja ja dataa yleensä on verrattu öljyyn, joka pitää nettipalvelut pyörimässä ja mahdollistaa uusien palveluiden kehittämisen. Moni on valmis luopumaan yksityisyydestään, jos vastineeksi saa hyviä ilmaisia nettipalveluita. Näin ei tarvitsisi olla.

”Se on iso vale. Niillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa”, Tetzchner sanoo Mikrobitille.

Tetzchnerin Vivaldi elää kuten saarnaa. Yhtiö saa tuloja vain hakukonevalmistajien kanssa tehtyjen sopimusten kautta sekä kirjanmerkkivalikkoon lisättyjen sisältökumppaneiden kautta. Vivaldi ei siis kerää käyttäjistään tietoa mainosten kohdentamista varten, mikä näkyy yhtiön tilipussissa. Tetzchnerin mukaan Vivaldilla pitäisi olla 3–5 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää, jotta yhtiö yltäisi nollatulokseen. Nyt käyttäjiä on noin miljoona.

Kymmenen vuotta sitten netissä tarjottiin palveluita siinä missä nykyisinkin, mutta ilman käyttäjätietojen keräystä, Tetzchner sanoo.

”Meillä on ollut sähköpostipalveluita erilaisissa hintakategorioissa jo pitkään, mutta kenen mielestä on muka hyväksyttävää, että palveluntarjoaja lukee sähköpostisi? Nyt niin tapahtuu ja siinä on jotain todella pahasti vialla.”

Näin toimii esimerkiksi Google, joka käyttää Gmail-sähköpostista keräämiään tietoja mainosten kohdentamiseen. Google saa mainoksesta sitä paremman tuoton, mitä tehokkaammin se on kohdistettu ostohalukkaaksi ar­vioi­dulle ihmiselle.

Toukokuun loppupuolella voimaan astunut EU:n tietosuojalainsäädäntö gdpr ei Tetzchnerille riitä, vaikka hän näkeekin hyvänä huomion kiinnittämisen yksityisyyteen.

Gdpr ei varsinaisesti kiellä tietojen keräämistä tai käyttöä, kunhan käyttäjä tietää siitä ja antaa siihen luvan. Jo nyt esimerkiksi Facebookia syytetään siitä, että se kiristää käyttäjiltään suostumuksen epäämällä palvelun käytön, jos lupaa ei anna.

Tetzchner olisi valmis kieltämään kokonaan yksilöivän käyttäjätiedon keräämisen. Käyttäjien tietoja ei pitäisi voida myydä edes näiden omalla suostumuksella, Tetzchner sanoo. Facebookin mukaan käyttäjien tietoja ei myydä, vaan näille voidaan vain kohdistaa mainoksia rajapintojen kautta. Tetzchnerin mukaan lopputulos on sama: rahalla voi vaikuttaa palvelun käyttäjiin, esimerkiksi poliittisin tarkoitusperin.

Käytännössä kielto tarkoittaisi kohdennetusta mainonnasta luopumista. Kerran Lapin matkan hintaa googlannut ei siis näkisi hotellitarjouksia jokaisella sivulla seuraavan kuukauden ajan. Bisnestä voisi Tetzchnerin mukaan tehdä edelleen vanhalla mallilla, jossa hotellia mainostettaisiin sivustolla, joka liittyy matkailuun, mutta mainos ei olisi henkilökohtainen.

Muutos olisi datankeräyksellä tulosta tekeville yhtiöille kuten Facebookille massiivinen tappio.

”Ehkä Facebookin arvo tipahtaisi murto-osaan nykyisestä. Se olisi ikävää Facebookille, mutta hyväksi maailmalle.”