Ohjelmistoalalla on näinä päivinä käsillä merkittävä virstanpylväs, kun java täyttää vuosia. Tarkkaan ottaen Sun Microsystems esitteli javan ensi kerran markkinoille 23. päivä toukokuuta 1995.

Javan katsotaan saaneen alkunsa vuoden 1991 Oak-projektista ja James Goslingin ideasta ohjelmointikielestä, joka kehitettiin toimimaan "koodaa kerran, käytä kaikkialla" -periaatteella.

Vuosien saatossa javan kipupisteitä on paranneltu monella tapaa. Javasta tuli avoimen koodin kieli vuoden 2006 loppupuolella ja vuonna 2010 java siirtyi Oraclen hallintaan Sun Microsystemsin suuren yrityskaupan jälkeen. Uutena omistajana Oracle on kehittänyt javaa jatkuvasti ja tuonut siitä uusia versioita markkinoille noin puolen vuoden väliajon, ZDnet kirjoittaa.

Javan taitajilla paljon kysyntää

Juuri jatkuva kehittäminen on säilyttänyt javan kolmen suurimman ohjelmointikielen ryppäässä. Tioben, RedMonkin ja PyPL:n indeksit sojottavat kaikki samaan suuntaan. Tioben indeksissä java oli viisi vuotta putkeen kaikkein suosituin ohjelmointikieli aivan viime aikoihin saakka. Toukokuussa java tosin menetti Tioben tilastoissa paalupaikkansa c:lle, jota käytetään erityisen laajasti terveysalalla nykyisen koronakriisin vauhdittamana.

Näinäkin aikoina java on merkittävä it-ekosysteemi ja valtava työpaikkojen lähde. Oracle arvioi jo vuonna 2017, että javalla oli maailmanlaajuisesti yli yhdeksän miljoonaa kehittäjää.

It-työpaikkoja välittävän Dice.comin viimeaikaisten tilastojen mukaan pelkästään Yhdysvalloissa on tälläkin hetkellä lähes 12 000 avointa työpaikkaa javan taitajille. Kilpailevilla javascriptillä ja pythonilla on noin 9 000 ja 7 600 auki olevaa työpaikkaa.

Kuten sanottu, javan taustavoimat eli Oracle ja laajempi OpenJDK -yhteisö ovat pitäneen ohjelmointikielen virkeänä ja muutoksille avoimena. Kaksi kuukautta sitten julkistettua java 14 -versiota seuraa java 15, jonka arvellaan valmistuvan tuotantoon syyskuussa.

Keksinnöt mitataan oikeudessa

Jenkkityyliin parhaiden keksintöjen immateriaalioikeuksia ja lisenssijärjestelyjä koetellaan aika ajoin leivättömän pöydän ääressä. Niin javankin, joka on neljännesvuosisadan mittaisella matkallaan ollut parinkin suuren oikeustaistelun keskipisteenä.

Ensimmäisessä isossa oikeusjutussa törmäsivät yhteen Sun ja Microsoft ja siinä kyse oli javan käyttöoikeuksista Windowsissa. Lopulta Microsoft pulitti Sunille lisenssimaksuja 20 miljoonan dollarin verran 2001.

Tuorein tapaus on yhä kesken Oraclen ja Googlen välillä ja siinä riidellään javan käyttöoikeuksista Googlen Android-mobiilialustalla. Asia on edennyt peräti Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen saakka ja tuomion odotetaan mullistavan paitsi javan, myös koko ohjelmistobisneksen tulevan aseman mobiilimaailmassa.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on pannut tämänkin tärkeän ennakkotapauksen ja oikeusjutun hyllylle ratkaisua odottamaan.