Psykoterapiakeskus Vastaamo kertoi keskiviikkona joutuneensa tietomurron ja kiristyksen kohteeksi. Tuntematon taho on onnistunut saamaan haltuunsa psykoterapiakeskuksen arkaluonteisia potilastietoja ja julkaissut niitä Tor-verkossa.

Kiristäjät uhkasivat julkaista sadan henkilön potilastiedot joka päivä, jollei heidän vaatimuksiinsa 40 bitcoinin eli noin 400 000 euron lunnaista suostuta. Perjantaihin 23.10. mennessä ehdittiin tiettävästi julkaista noin 200 uhrin tiedot.

Syyllistyykö henkilö rikokseen, jos hän käy uteliaisuuttaan katselemassa näitä tietoja Tor-verkossa?

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, ettei kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.

”Veteen piirretty viiva.”

”Siinä on veteen piirretty viiva. Sinällään tietosuoja-asetusta ei sovelleta yksinomaan henkilökohtaisessa toiminnassa, joten tietosuojarikosta koskeva tunnusmerkistö ei välttämättä täyty. Enemmänkin on tulkintakysymys, voidaanko tällaista toisten henkilöiden arkaluonteisten tietojen katselua pitää yksinomaan henkilökohtaisessa toiminnassa tapahtuvana käsittelynä”, Voutilainen sanoo.

Hän korostaa, että joka tapauksessa yksityishenkilöitäkin koskee tietosuojalain 35. pykälässä tarkoitettu vaitiolovelvollisuus, jos tietoja on käynyt katselemassa ja myös rikosvastuu yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, jos tietoja välitetään edelleen tai levitellään muutoin.

Jos toimittaja katselee tietoja ainoastaan journalistisiin tarkoituksiin, kyse ei voi kuitenkaan olla Voutilaisen mukaan tietosuojarikoksesta.

”Tietojen katselu, jos se tapahtuu ainoastaan journalistisiin tarkoituksiin, on mahdollista, jolloin kysymys ei voi olla tietosuojarikoksesta. Tosin katselu ei voi mennä kovinkaan laajaksi ja yksityiskohtaiseksi. Journalistisessa tarkoituksessa ei voida harjoittaa niin kutsuttua urkintaa, koska silloin voi tietosuojarikoksen tunnusmerkistökin täyttyä”, Voutilainen sanoo.

Hän korostaa, että tietosuojarikoksen tunnusmerkistön täyttyminen journalistisessa työssä on varsin korkea. Yhtä lailla myös toimittajat ovat hänen mukaansa tietosuojalain 35. pykälän mukaisesti tietoja katsellessaan vaitiolovelvollisia.

”Tietoja ei saa oikeudettomasti ilmaista sivulliselle eikä käyttää niitä omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Jos näitä tietoja ilmaisee esimerkiksi muussa kuin tiedotusvälineissä julkaistuna, voisi kysymys olla tällöin salassapitorikoksestakin sekä toisaalta, jos näitä tietoja julkaistaisiin tiedotusvälineissä, tulisi kysymykseen edellä mainittu rikos yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä”, Voutilainen sanoo.