Tamperelaisen Colossal Orderin Cities: Skylines teki läpimurtonsa pari vuotta sitten ylittämällä heti ensimmäisen kuukauden aikana miljoonan myydyn kappaleen rajan.

Sittemmin pelin ympärille on kasvanut mittava modiyhteisö ja lukuisat kekseliäät rakennelmat ovat levinneet maailmalle. Kaupunkisimulaatiot ovat perinteisesti olleet tietokonepuolen pelejä, mutta Skylines on nyt löytänyt tiensä myös Xbox Onen omistajien iloksi.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun uskaltaudun Cities: Skylinesin pariin, itselläni on nimittäin pahana tapana koukuttua rakentelusimulaattoreihin. Ensimmäinen kaupunkiyritykseni jää kuitenkin lyhyeksi, lähinnä esteettisistä syistä: en osannut asetella katuja tarpeeksi silmää miellyttävällä tavalla.

Toinen yritys lähtee liikenteeseen jo paremmin. Kadut ovat kasassa, osaan luoda teollisuuden kauaksi muusta ja tuoda palvelualueita asutusten lähelle. Sähköä, vettä, viemäröintiä ja muita perustarpeita, ja pian kaupunkiin muuttaa ensimmäiset asukkaat! Pian kuitenkin huomaan, että olen tuhlannut ihan liikaa rahaa ja olen tappiolla, budjetti miinuksella, kasvu hiipuu eikä lainaakaan vielä saa.

Äh, kolmas yritys, nyt tiukemmalla budjetilla.

Kun kaupunki vihdoin lähtee kasvamaan, on pelaaminen hämmentävän koukuttavaa ja samalla myös rentouttavaa. Usein jätin kaupungin pyörimään itsekseen samalla, kun puuhailin jotain muuta, ja välillä kävin katselemassa kaupunkilaisten tarpeita. Jos taas halusin keskittyä rakenteluun, aktiivista tekemistä ja manageroitavaa riitti. Yksi Cities: Skylinesin vahvuuksista onkin se, että se sallii monenlaisia pelityylejä.

Kaupunkiin on tarjolla kiitettävä määrä erilaisia rakennuksia, joiden avulla kaupunkinsa voi rakentaa juuri haluamaansa suuntaan. Jos haluaa rauhallisen ja ekologisen pikkukaupungin, voi suosia vihreitä energiamuotoja tai pienasutusta. Toisaalta suurkaupunkia haluava voi rakentaa kerrostaloja, pilvenpiirtäjiä ja toimistorakennuksia. Yhtäläisesti kaupunkiinsa voi rakentaa teollisuutta tai sitä voi suunnata vaikka kohti turismia.

Vaihtoehtoja riittää hirveästi, ja niillä on myös seurauksia. Itse onnistuin esimerkiksi saastuttamaan kaupunkini rannikkovedet vuosikausiksi pumppaamalla niihin huolettomasti jätevettä. Puhdistus olikin sitten paljon hankalampaa.

Vaikka hiekkalaatikkopelitilassa saa kaikki rakennukset heti auki ja rahaa loputtomiin, kampanjapeliä aloitettaessa kaikki rakennukset eivät suinkaan ole auki. Uudet rakennukset ja ominaisuudet aukeavat kaupungin kasvaessa ja saavuttaessa virstanpylväitä. Erilaisista saavutuksista palkitaan myös erikoisrakennuksilla, jotka tarjoavat näyttävän ja hauskan todisteen siitä, että on vaikkapa suosinut joukkoliikennettä.

Näin omalle kaupungille alkaa muodostua kuin huomaamatta omaa tarinaa. Kaupungit ovat oikeasti eläviä paikkoja, joissa asukkaatkin elävät omia elämiään. He kulkevat päämäärällisesti paikasta toiseen, käyvät töissä tai koulussa, asuvat jossain, ikääntyvät, sairastuvat ja lopulta kuolevat.

Vaikka yksittäisiin asukkaisiin ei toki pysty hirveästi kiintymään, tämä aitouden tuntu on merkittävä osa Cities: Skylinesin viehätystä. Kaikkeen haluaa panostaa enemmän vaivaa ja aikaa, kun pelimaailma tuntuu vastaavan siihen fiksusti ja aidosti.

Täysin puhtain paperein Xbox One -versio ei selviä vertailusta alkuperäisen pc-version kanssa. Merkittävin puutos on modituki, jota konsolilla ei luonnollisesti ole. Tietokonepuolella modit ja niiden avulla pelin laajentaminen sekä toisten kaupunkiluomusten latailu ja kokeilu ovat olleet Skylinesin menestystarinan kannalta merkittävässä osassa. Onpa Colossal Order itsekin saanut peliinsä hyviä ideoita modeista, joita on lisätty peliin julkaisun jälkeisissä päivityksissä.

Konsoliversio pyörii padiohjaimella, ja kehitystiimi on selvästi käyttänyt paljon vaivaa ja aikaa yrittäessään tehdä kontrolleista mahdollisimman luontevat.

Vaiva on kannattanut. Pelaaminen on oikein mukavaa, vaikka aluksi sormet tuntuvatkin menevän ristiin koko ohjaimen täyttävien kontrollien kanssa. Hyvästä ohjailtavuudesta huolimatta padiohjaus ei mitenkään voita hiirtä ja näppäimistöä, sillä esimerkiksi tarkka tähtäily on välillä paljon hankalampaa kuin pc:llä. Sen vuoksi tulee vahingossa romuttaneeksi hylätyn talon ympäriltä pari muutakin tönöä, ja seurauksena naapuritkin menettävät kotinsa. Sori siitä!

Cities: Skylines nousi tietokoneella välittömästi kaupunginrakennuspelien aateliin. Se on helposti genrensä parhaimmistoa myös konsolipuolella. Vaikka pc-versio viekin yhä voiton moditukensa ja hieman helpomman ohjauksensa ansiosta, on Xbox Onenkin Skylines laadukas peli, josta irtoaa taatusti viihdettä pitkiksi ajoiksi.

Lue täältä myös Colossal Orderin pelisuunnittelijan, Karoliina Korppoon haastattelu!

– Kati Alha

Plussat:

  • Elävä kaupunki
  • Koukuttavaa ja rentouttavaa
  • Tukee hyvin erilaisia pelityylejä
  • Paljon syvyyttä

Miinukset:

  • Modituki puuttuu
  • Ohjaus ei ihan yhtä sulava kuin PC:llä