Lyhyessä ajassa suursuosioon kivunnut viikinkiteemainen rakentelutoimintapeli on monelta osin tuttua huttua genren konkareille, mutta uudistaa montaa pientä asiaa fiksusti.

Tätä tekstiä kirjoittaessa tuntuukin siltä, että Valheimin kohdalla pitäisi kommentoida sekä peliä itseään että peliä ilmiönä, mutta keskitytään tällä kertaa ensimmäiseen.

Early accessissa tällä hetkellä viihtyvä Valheim on rakentelutoiminta, joka alkaa kevyen hahmonluonnin jälkeen valtavan linnun kynsissä. Tirppa kärrää pelaajan alter egon neitseelliselle mantereelle, jossa tehtävänä olisi nirhata viisi toinen toistaan vaarallisempaa vihollista ja lunastaa pääsylippu Valhallaan Odinin rinnalle loputtomien taisteluiden ja syöminkien äärelle.

Sitä ennen pitää kuitenkin kaataa kuutiotonneittain puita, kaivaa metalleja ja taistella niin villisikoja kuin epäkuolleitakin vastaan.

Ensi kertaa nurmikenttiä samoileva hahmo ei osaa juuri mitään, kestää hyvin vähän vahinkoa ja on muutenkin elementtien armoilla. Odinin korpin avustamana tämä oppii kaatamaan puita, metsästämään, pukemaan jotain päällensä ja varustamaan itsensä vaarallisempia alueita varten. Kuulostaa sataan kertaan jo koetulta, mikäli Minecraft, Conan Exiles, Rust, ARK ja kumppanit ovat tuttuja.

Näissä niin sanotuissa selviytymispainotteisissa rakentelupeleissä painotetaan usein erilaisten ruoka-, juoma- ja terveysmittareiden tärkeyttä. Valheimissa kukaan ei kuole nälkään, mutta ruokailu on silti isossa osassa siitä saatavien terveys- ja staminabonusten muodossa.

Leppoisat laineet

Suurimpaan osaan selviytymispelejä verrattuna Valheim on anteliaampi ja saavutettavampi. Jos pelaat yksin, pikkuruisella mökillä pääsee jo pitkälle eikä pelaajaa pakoteta kipuamaan varustepuuta kuin tuli takapuolen alla.

Hahmon kyvyt kehittyvät käyttäessä, mutta erot kokeneen ja kokemattoman välillä eivät ole niin massiiviset, että se synnyttäisi tarpeen ruveta treenaamaan mitään erityisesti. Pelkkä pelaaminen tuntuu riittävän.

Pikku hiljaa avautuva maailma ja sen haastavammat ympäristöt eivät puske väkisin päälle vaan pelissä voi edetä täysin omaan tahtiinsa.

Kuoleman korjatessa puun kaatuessa päälle (yllättävän yleistä) tai mörköjen uidessa liiveihin pelaaja menettää vain hieman kokemusta ja joutuu juoksemaan kuolinpaikalleen tavaroitansa varten, mikä tuntuu aluksi kovemmalta rangaistukselta kuin onkaan.

Palikkamatikkaa ja puupalatseja

Yksinkertaisista palikoista koostuva rakentaminen on ainakin tässä kehitysvaiheessa Valheimin parasta ja viimeistellyintä osuutta, sekä äärimmäisen addiktiivista allekirjoittaneen kaltaiselle pelaajalle.

Rakenteluun on tuotu myös muutama lisäys, jotka vaikuttavat valtavasti tönöjen kasaamiseen. Seinä- ja lattiapaloja ei nimittäin voi asetella tyhjän päälle, vaan mukana on yksinkertainen mutta tehokas lujuuslaskelma, joka edellyttää ainakin etäisesti uskottavien rakennusten toteuttamista. Järjestelmän opittuaan sillä voi taikoa jos jonkinlaista tornia ja linnaketta, mutta lopputulos näyttää ainakin suurimman osan ajasta uskottavalta.

Toinen pienempi mutta mielenkiintoinen elementti on lämpö ja etenkin lämmönlähteiden tuottama savu. Viikingin pitää lämmitellä ja kuivatella aika ajoin, eikä yöuni tule ilman nuotion loimua. Notskin taas voi asetella alussa vain maata vasten, mikä tuottaa jo omanlaisensa haasteen.

Toinen pähkäiltävä elementti on savun ohjaaminen tuvasta pihalle. Sisälle jäävä häkä nimittäin tekee vahinkoa, mikä tuli ensimmäisen talon rakentamisen yhteydessä selväksi peliporukan kakoessa yläkerrassa savusumun ympäröimänä. Tulisija voi myös sammua liiallisen savun tai myrskyn aikana sisään satavan veden takia, joten lämmön lähteen varmistamiseksi on tehtävä poikkeuksellisen paljon (hauskaa) suunnittelutyötä.

Kilpi kilpeä vasten

Kodinrakentajan lisäksi myös taistelijalle riittää puuhaa. Pelissä etenemistä pitää tukea tunkeutumalla yhä vaarallisemmille alueille, jotka sisältävät uusia materiaaleja hyödynnettäväksi. Kivikirveet vaihtuvat vähitellen pronssiin ja rautaa sekä eksoottisempiin materiaaleihin, ja pelkän peurannahan voi korvata kestävämmillä panssareilla.

Vesillekin pääsee, ja monen hengen viikinkialukset ovat jo varsin näyttäviä aaltoja halkoessaan. Maailma on lisäksi sitä verran suuri, että pikaisempi matkustaminen tulee nopeasti tarpeeseen ja satunnaisesti generoitu kartta on yleensä saaristomainen.

Pelin ulkoasu on jakanut hieman mielipiteitä sen ”vanhahtavaksi” kutsutuista tekstuureista johtuen. Studion mukaan karkeat pintamateriaalit ovat tietoinen, nostalgian sävyttämä valinta.

Näiden vastapainona runsaat ruohikot, tiheät metsät ja näyttävät valaistusefektit luovat tunnelmaa tilanteessa kuin tilanteessa. Myrsky tuntuu voimakkaalta ja sitä seuraava lempeän oranssin auringon pilkahdus kovinkin lämpöiseltä.

Hyvästi, vapaa-aika

Valheim nykytilassaan on Early Access -peliksi jo äärimmäisen toimiva ja viimeistellyn oloinen. Sen muita pelejä anteeksiantavampi meininki on selkeästi vedonnut eristyksissä kärvistelevään kansaan globaalissa mittakaavassa, ja viiden miljoonan kappaleen myynnit ovat yllättäneet kaikkien muiden lisäksi myös sen luoneen viisihenkisen studion jäsenet.

Suuruudenhullujen kivi- ja puukartanoiden rakentelu, pimeiden soiden samoaminen ja kuusimetristen röllien kanssa kirmaaminen ovat jo nyt sitä verran addiktiivista puuhaa, että viikinkikärpäsen puremaksi tullut ei myyntejä enää ihmettele.

Valheim

MIKÄ Viikinkiaiheinen selviytymissimulaattori

HYVÄÄ Teknisesti erinomainen early access -julkaisu, rakentaminen ja väsääminen, paljon tekemistä jo nyt

HUONOA Ruudunpäivitys isoissa kylissä, vapaa-aikavampyyri

ALUSTAT PC

HINTA 17 euroa