Italialaisen Milestonen saappaat alkavat olla ajopelien osalta jo syvällä mudassa. 1990-luvulla julkaistujen Screamerien jälkeen ensin rallipelejä ja sittemmin moottoripyöräpelejä tehtailleen studion suurimpana syntinä on ollut viimeiset vuodet olematon realismi ja ajomallinnus. Nyt Milestone viimein ryhdistäytyy, ainakin osittain.

MXGP Pro on monilta osin sama peli kuin viime vuoden MXGP3. Motocross-pyörät pärisevät vimmatusti rataa ympäri mudan roiskuessa ja kanssakilpailijoiden törmäillessä. Jopa pelimuodot ovat tismalleen samat. Urapelissä kivutaan hiljalleen mopoluokasta isojen poikien piireihin sponsorien vaatimuksia täyttäen. Sen lisäksi tarjolla on perusluontoinen moninpeli, yksittäisiä kisoja, harjoittelua ja tavallinen kausipeli.

Onneksi Milestone ei kuitenkaan ole tyytynyt lyömään vain vanhan pelin päälle uutta ”parasta ennen” -päiväystä. Edellisvuoden pelin kohdalla kiittelin kovasti Unreal Enginen tuomaa parannusta ajofysiikoihin Milestonen omaan pelimoottoriin verrattuna, vaikka puutteita edelleen olikin. MXGP Pro lyö viimein tiskiin yhden parhaista motocrossmallinnuksista sitten muinaisten Motocross Madnessien, jos kotimaisia Trialseja ei lasketa mukaan.

Pelimoottoria on viritetty paremmaksi monilta osin. Kuskin painonsiirtelyllä on huomattavasti enemmän merkitystä esimerkiksi hyppyihin lähtiessä ja laskeutumisissa. Tällä kertaa prätkän voi oikeasti heittää hyppyihin vauhdilla, eikä edellisvuoden kuufysiikoista ilmassa ole tietoakaan.

Myös kurveissa painonsiirtelyllä on merkitystä. Oikealla tavalla kroppaansa kallistava kuski pääsee jatkamaan matkaansa käännöksen jälkeen huomattavasti kilpakumppaneitaan nopeammin.

Ainoa varsinainen uutuus onkin juuri realismi. Peli tarjoaa jopa Extreme-pelitilan niille jotka hallitsevat motocrossin kiemurat alusta loppuun, ja tällöin voidaan puhua viimein jopa täysverisestä motocross-simulaatiosta. Kaatumiset vaikuttavat suoritukseen paljon, kanssakilpailijat ovat muutakin kuin muovisia törmäysnukkeja, ja oikeanlaisilla hypyillä ja kääntymisillä on helposti suurin merkitys kisatulosta ajatellen.

Realismin huonona puolena saakin sitten olla melkoinen velho, että kontrollit saa kunnolla haltuun. Kuskin painonsiirtelyä hallitaan oikealla ohjaustatilla, jonka lisäksi nappulavalikoimasta löytyvät kytkin, vaihde ylös ja alas, molempien renkaiden jarrut erikseen sekä tietenkin pyörän itsensä ohjaus vasemmalla tatilla.

Onnistunut kurvi vaatii molempien ohjaustattien kääntämistä oikeaan suuntaan, oikean jarrun painamista tai kytkimen kanssa vapaalla lähestymistä, sekä oikean vaihteen valintaa. Nopeatempoisessa kisassa tällaisesta suorituksesta selviytyminen pelkästään yhdessä mutkassa vaatii jo pelkästään ajukopalta yllättävän paljon.

Kontrollien sisäistämisen lisäksi myös tekoälyä on viritetty reilusti ankarampaan suuntaan. Vaikka pelasin helpoimmalla vaikeustasolla, konekuskit paahtoivat menemään kuin mitkäkin, eivätkä antaneet tuumaakaan armoa isoimmista mokista. Vaikeustaso on todella tiukka, mikä tietysti osaltaan puolustaa pelin realistista lähestymistapaa.

Ilman extremeä ajellaan sitten viihdyttävää simcade-peliä. Törmäily ei juuri tunnu missään, epäonnistuneen mutkan voi kelata takaisin milloin vain, eikä esimerkiksi jarrutuksissa tarvitse hirveästi välittää siitä, jarruttaako etu- vai takapyörällä. Tällöinkin tosin ympäristö toimii aiempaa paremmin, eikä pyörä enää jää esimerkiksi jumiin radan reunoilla oleviin esteisiin.

Rata tuntuu rattaissa, ajeli sitten kummalla tavalla tahansa. Renkaat reagoivat radan pintaan hienosti ja esimerkiksi käännöksissä saa olla todella tarkkana siitä, ettei pehmeä alusta vedä jompaakumpaa kiekkoa yllättäen alta. Myös väärä painonsiirto saattaa heittää kuskin kenttään.

MXGP Pro kehittää Milestonen näkemystä kilpamoottoripyöräilystä juuri oikeaan suuntaan. Audiovisuaalisesti peli ei edelleenkään todellakaan häikäise, minkä lisäksi ruudunpäivitys takeltelee ajoittain. Pelitiloja on myös edelleen liian vähän.

Pärinäkärpänen onnistui kuitenkin puraisemaan. Tiukasta vaikeutasostaan huolimatta MXGP Pro on hauskaa ja haastavaa pelattavaa, josta oppiminen ei lopu heti kesken. Tämän ympärille kun saisi jatkossa vielä lihaisamman pelin, niin hyvä tulisi.

– Tero Kerttula

Hyvää:

  • Mainion realistinen
  • Ohjaustuntumaa paranneltu entisestään

Huonoa:

  • Monilta osin sama peli kuin viime vuonnakin
  • Tuskastuttavan vaikea
  • Audiovisuaalisesti keskinkertainen
  • Toisinaan pätkivä ruudunpäivitys