Warriors Orochi 4 Ultimate tuo yhteen Dynasty Warriors ja Samurai Warriors -pelisarjojen hahmokaartit ja pistää nämä taistelemaan ei vain keskenään mutta myös muinaisia jumalia vastaan.

Tarina alkaa, kun Perseus varastaa Olympos-vuorelta osan Zeuksen luomista kahdeksasta mysteerisestä käärmerannekkeesta, joilla Zeus aikoi aiheuttaa harmia kuolevaisille. Ikävä kyllä Perseuksen pakomatka katkeaa ja tämä hukkaa rannekkeet joutuessaan pelisarjassa aiemmin esiintyneeseen keinotekoiseen Orochi-maailmaan, jonne Zeuksen suunnitelmien mukaan päätyvät myös pelattavat sankarit Dynasty Warriors ja Samurai Warriors -peleistä.

Sankarien tavoitteena on pyrkiä palaamaan takaisin omiin maailmoihinsa ja aikakausiinsa sekä estää Zeusta tämän katalissa suunnitelmissa. Vastassa sankareilla on kuitenkin katalia vastustajia omista aikakausistaan sekä Orochi-maailmassa aiemmilla seikkailuillaan kohtaamia vastustajia.

Pelin tarina sisältää huimia juonenenkäänteitä, vastustajia joista tulee liittolaisia, liittolaisia jotka eivät ole miltä näyttävät sekä paljon viittauksia, jotka eivät juurikaan aukea hahmojen omia pelisarjoja tuntemattomille.

Kylmiltään kyytiin, ei haittaa!

Itselleni musou-peligenren pelit, joihin Omega Forcen lukuisat Warriors-pelit kuuluvat, eivät juurikaan ole tuttuja. Olen pelannut enimmäkseen Fist of the North Star -animeen ja mangaan perustuvaa Fist of the North Star: Ken’s Rage -peliä sekä hieman pelisarjan edellistä osaa Warriors Orochi 3:sta.

Kuinka hyvin Warriors Orochi 4 Ultimate aukeaa sitten lähes ensikertalaisella, kun se sisällöllisesti on hyvin pitkälti fanipalvelua pelisarjan pitkäaikaisille faneille?

Itseasiassa ihan hyvin, sillä pelin tarina auttaa esittelemään hahmot uudellekin pelaajalle, vaikka sekä Dynasty Warriors että Samurai Warriors -hahmojen keskinäisistä perhe- ja ihmissuhteista onkin välillä aika vaikea pysyä kärryillä. Näppärästi lähes kaikki sankarit ovat unohtaneet aiemmat seikkailunsa Orochi-maailmassa, joten pelaaja oppii hahmojen kanssa samaan aikaan sekä aiempien pelien tapahtumia että uuden mysteerisen maailman olemuksen. Pelistä löytyy myös ihan valikosta tekstimuotoiset tiivistelmät edellisten Warriors Orochi -pelien tarinoista.

Vaikka pelin tarina onkin viihdyttävän hömelön eeppistä höttöä, niin se on silti toissijaista pelin pääsisällön kanssa, joka on massiivisten vihollisjoukkojen kurittamista omilla sankareilla.

Juonta eteenpäin vievät tehtävät sijoittuvat isohkoille taistelukentille, joissa pelaajalla on yleensä tietty vaadittava päätehtävä sekä useampia vapaaehtoisia sivutavoitteita. Päätavoitteet ovat usein vihollisten kurmuuttamista tavalla tai toisella: joskus tarkoituksena on auttaa pulassa olevaa liittolaista ja joskus taas käydään tekemässä hallaa vastustajille.

Kenttien aikana peli usein kuljettaa tarinaa myös reilusti eteenpäin, jolloin tehtävät voivat muuttua kesken kaiken. Välillä mätkeen keskellä voi olla vaikea seurata mitä hahmot keskustelevat mutta onneksi valikosta voi aina hyvän hengähdystauon kohdalla käydä katsomassa mitä kaikkea oikeastaan tapahtuikaan sillä välin, kun itse hakkasi sadoittain rivisotilaita maihin.

Me ollaan sankareita kaikki

Tehtäville pelaaja saa vapaasti valita kolme hahmoa pelin aivan uskottaman laajasta valikoimasta. Uusien Ultimate-versioon lisättyjen sankarien kanssa pelissä on yhteensä 177 pelattavaa hahmoa!

Vaikka osa sankareista käyttääkin samoja aseita ja liikevalikoimia, niin valikoimaa on silti reilusti. Kaikki ovat myös ääninäyteltyjä ja jokaisella on oma uniikki hahmomallinsa. Lisäksi tuntuu, että erityistä huomiota ovat saaneet Ultimate-versioon lisätyt uudet hahmot kuten Ninja Gaiden -pelisarjasta tuttu Ryu Hayabusa ja Bladestorm: The Hundred Years’ War -pelin Joan of Arc , joilla on selkeästi myös omat pelityylinsä.

Itse kentissä pelaaja voi vapaasti vaihtaa hahmojen välillä ja usein onkin näppärää ketjuttaa yhteen erilaisten hahmojen hyökkäyksiä maksimoidakseen sekä tehdyn vahingon että ajan, jonka viholliset pysyvät ilmassa.

Uutuutena Warriors Orochi 4 lisäsi pelisarjaan toistakymmentä pyhää esinettä, joiden avulla eri pelihahmot saavat uusia hyökkäykseen sopivia taikavoimia. Taiat ovat äärimmäisen hyödyllinen tapa isojen vihollislaumojen hallintaan tai jopa paikasta toiseen liikkumiseen. Taikahyökkäykset ovat pääasiassa samankaltaisia huolimatta siitä kuka hahmo esinettä sillä hetkellä käyttää. Jokaisella hahmolla on kuitenkin myös yksi uniikki hahmokohtainen taikahyökkäys.

Kaiken kaikkiaan, monipuolinen hahmovalikoima sekä reilu määrä erilaisia tapoja yhdistää kaikkia erilaisia hyökkäyksiä tekevät sadoista vihollisista koostuvien joukkojen mättämisestä pääasiassa todella hauskaa. Erityisen syvälliseksi pelimekaniikaksi sitä ei voi vaihtoehdoistakaan huolimatta kutsua, mutta tuhansista tai kymmenistä tuhansista lyönneistä koostuvien iskusarjojen rakentaminen ja niiden ylläpitäminen on harvinaisen tyydyttävää puuhaa.

Pientä mutta toimivaa kivaa

Kenttien läpäisystä saa yleensä palkkioksi uusia aseita sekä jalokiviä, joita voi käyttää muun muassa oman leirin sekä saatujen aseiden päivittämiseen. Aseita voi päivittää useillakin eri tavoilla, osan parantaessa saatuja palkintoja tai kokemuspisteitä ja toisten tehdessä lisävahinkoa erilaisilla bonuksilla. Mistään kovin monimutkaisesta mekaniikasta ei ole kyse mutta se on mukava pieni lisä, johon voi keskittyä niin paljon kuin itseä nappaa, ja joka auttaa hieman tekemään pelihahmoista omaan pelityyliin sopivia.

Toinen pieni mutta mukavan persoonallinen lisä on hahmojen väliset suhteet. Kun eri sankarit viettävät aikaa yhdessä, niin näiden väliset siteet voimistuvat. Riittävästi vahvistuttuaan ne avaavat lyhyitä keskusteluja, jotka ovat usein hauskoja ja persoonallisia. Monissa miesten välisistä keskusteluista on myös havaittavissa ei-niin-hienovaraisia fanipalvelun merkkejä.

Monet Warriors Orochi 4:n pienistä pelimekaniikoista ja yksityiskohdista kertovat selkeästi, että pelintekijöille kyseessä on ollut selvästikin mieleinen projekti. Siinä on valtavasti sisältöä ja se on varsin huolella tehtyä. Tietyssä mielessä kokonaisuus tuo hyvällä tavalla mieleen hieman vanhemmat, esimerkiksi Playstation 2 -ajan pelit, jotka olivat usein täynnä kaikenlaista pientä lisäsisältöä, joka ei välttämättä ollut oleellista pelille mutta toi niille usein persoonallisuutta sekä lisäarvoa.

Karkilla on hintansa

Visuaalisesti Warriors Orochi 4 Ultimate ei sentään muistuta Playstation 2 -aikakautta, vaan se on pääsääntöisesti ihan kivan näköinen. Etenkin pelattavien sankarien hahmomalleihin on nähty vaivaa, mutta massavihollisten hahmomallit sekä ympäristö ovat huomattavasti yksinkertaisempia.

Testilaitteella eli Xbox Onella WO4U välillä kärsi hienoisesta hidastelusta isoimpien erikoishyökkäystykitysten aikana, kun ruutu täyttyi efekteistä. Onneksi tästä ei ainakaan omalla kohdallani ollut haittaa esimerkiksi kombon ylläpitämisen kanssa.

Lopulta ehkä hieman omaksi yllätykseksenikin vallan tykästyin Warriors Orochi 4 Ultimateen. Toiminnan toistavuuden vuoksi se ei ehkä ole peli, jota kannattaa vuoksi pelata kerralla pitkiä aikoja, mutta tehtävä tai pari illassa oli varsin mukavaa sopivan aivotonta mätkintäviihdettä.

Jos siis kaipaa hieman vanhanaikaista toimintaviihdettä tai on jo entuudestaan musou-pelien fani, niin suosittelen ehdottomasti ainakin tutustumaan Warriors Orochi 4 Ultimateen.