Peppukipua luvassa

Verkkoyhteisöt

Vauvaa rinnoillaan imettävä mies. SpaceX-kantoraketti. Kuva naisen jalkovälistä. Ylistystä liemettömästä nuudeliannoksesta. Tilitys omasta syrjäytymisestä.

Suomen rajuin keskustelufoorumi Ylilauta ei koskaan petä. Ylilaudan sivuilla tapahtuu joka hetki jotakin kummallista.

Paikalla on vajaasta tuhannesta jopa kahdeksaan tuhanteen nimetöntä käyttäjää ympäri vuorokauden. Merkillisimmät asiat tapahtuvat kuvalaudan tunnetuimmalla – ja ylivoimaisesti suosituimmalla – keskustelualueella nimeltä Satunnainen.

Ylilaudan maine suomenkielisen netin sottaisimpana pohjalietepalstana juontuu juuri Satunnaisesta: päivän uutisista peniskuviin, tietokoneen kokoamisesta ihmispaskan syöntiin.

Satunnainen täyttää tietokoneen tai puhelimen näytön myös juutalaisvihalla, neekeripuheilla, salaliittoteorioilla ja natsiöyhötyksellä – ja loputtomalla päänaukomisella muille anonyymeille käyttäjille eli nyymeille.

Ylilaudan etusivulla Satunnainen on merkitty ­NSFW-tunnuksella (not safe for work) ymmärrettävästä syystä. Mikään aihe ei ole liian törkeä pilkattavaksi. Nyymit päinvastoin kilpailevat suunnilleen kaiken sen pilkkaamisessa, mitä yhteiskunta pitää pyhänä.

Esimerkiksi kouluampumisten kaltaiset tragediat eivät välttämättä herätä Ylilaudalla surua, vaan pikemminkin huutonaurua eli ”huutista”. Siksi Ylilauta on kerännyt sanomalehtien sivuilla mainetta internetin pilaavana rasismin, kiusaamisen, naisvihan ja nettihäiriköinnin törkypesänä.

Mutta se on aivan liian yksipuolinen näkemys. Ylilauta on myös aidosti demokraattinen verkkoyhteisö, joka pakottaa osallistujan ulos omasta kuplastaan.

Satunnaisen vierailijan silmissä Ylilaudan pääsivu vaikuttaa ankealta. Kahteen osaan jaettu sivu vasemman laidan valikkoineen tuo mieleen 1990-luvun alun kömpelöt verkkosivut. Sivuston kellertävä taustaväri näyttää saaneen innoituksensa aamuvirtsasta.

Sivustosuunnittelussa ei ole kyse vahingosta vaan klassikosta. Estetiikka on lainattu kuvalautojen äidiltä, yhdysvaltalaiselta 4chanilta, jonka vanhanaikainen ulkoasu näyttää viimeisen päälle hiottuja somejättejä kohti ojennetulta keski­sormelta.

Mediatutkijat määrittelevät 4chanin kaltaiset keskustelupalstat kuvalautasivustoiksi, mutta kuvalauta on sanana pettävä.

Nimitys juontuu siitä, että keskustelujen aloittajat koristavat viestinsä kuvalla, ja keskusteluun osallistuvat käyttävät usein kuvia vastauksissaan. Kuvat eivät kuitenkaan välttämättä liity aiheeseen mitenkään, vaan ne voivat olla pelkkiä visuaalisia täkyjä.

Kuvia oleellisempaa on vuorovaikutuksen hillittömyys. Kiellettyjä puheenaiheita ei ole. Mitä tahansa saa sanoa. Vapaaehtoiset moderoijat siivoavat keskustelusta vain selvät laittomuudet.

Jos Satunnaiseen ilmestynyt uusi keskustelunaihe vaikuttaa kiinnostavalta – vaikkapa nyymin tilitys sulkijalihaksen taakse peräaukkoon juuttuneesta kurkusta – keskusteluketju voi saada hetkessä satoja vastauksia hyvää tarkoittavista neuvoista huutonauruun.

4chanin perusti vuonna 2003 anime-harrastaja Christopher Poole, joka tunnetaan verkossa nimimerkillä moot. Viisitoistavuotias Poole haki sivustolleen innoitusta japanilaiselta Futaba Channel -kuvafoorumilta, joka tunnetaan 2chan-nimellä sivuston verkko-osoitteen www.2chan.net vuoksi.

Varsinkin 4chanin satunnaisille viesteille varattu /b/-lauta tunnetaan tylystä, räävittömästä ja aggressiivisesta puhetavastaan samaan tapaan kuin Ylilaudan Satunnainen. Ylilaudan tavoin 4chaniakin on syytetty yhä useammin vihakirjoittelusta, rasismista ja naisvihasta.

Aikoinaan 4chan sai mainetta nihilistisen räävittömyyden ohella myös sivustolla syntyneestä aktivistiyhteisö Anonymousista, joka ensimmäisissä operaatioissaan vuonna 2006 poisti verkosta amerikkalaisen uusnatsin Hal Turnerin nettiradion ja vähän myöhemmin iski skientologikirkkoa vastaan palvelunestoiskuin.

Ensimmäinen tunnettu suomenkielinen lauta oli 2006 perustettu Finnchan. Finnchan muistetaan esimerkiksi siellä jakoon ilmestyneestä tiedostosta, joka sisälsi yli 78 000 suomalaista käyttäjätunnusta ja salasanaa eri keskustelupalstoille. Syksyllä 2009 lopetetun Finnchanin jälkeen perustettu Kuvalauta puolestaan päätyi lehtiin esimerkiksi laudalla tehdystä vihjailevasta uhkauksesta jyväskyläläistä Harjun koulua vastaan.

Kotilaudan ja Lauta.netin yhdistymisestä vuonna 2011 syntynyt Ylilauta on erottautunut edeltäjistään sekä pitkäikäisyydessään että suosiossaan. Ylilaudalle on ainakin sivuston etusivun laskurin mukaan jätetty tätä kirjoittaessa yli 80 miljoonaa viestiä, ja uusia postauksia kertyy joka hetki.

Vuonna 1993 New Yorker -lehti julkaisi Peter Steinerin kuuluisaksi kasvaneen pilakuvan, joka kuvasi kahta koiraa. Tietokoneen ääressä tuolilla istunut koira tokaisi: ”Internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira.”

Internetin varhaisvaiheessa verkkokeskustelut perustuivat paljolti nimimerkkeihin ja nimettömyyteen. Niiden määrä alkoi kuitenkin kutistua nopeasti, kun Facebookin kaltaiset somejättiläiset muuttivat verkkokeskustelut nokikkain tapahtuvan vuorovaikutuksen jatkeeksi.

Kuvalaudat toimivat aivan toisella tavoin. Kuvalautojen käyttäjät eivät tiedä, kenen kanssa he viestittelevät. Ylilaudan käyttäjät keskustelevat yhteisellä käyttäjänimellä Anonyymi. Asetelmaa voi verrata esimerkiksi siihen, että kaikki käyttäisivät Facebookissa samaa nimeä.

Lehdissä Ylilautaa kutsutaan nuorison keskustelupalstaksi, mutta se on pelkkää toimittajien arvailua. Koska Ylilauta ei vaadi rekisteröitymistä, varmaa ei ole mikään. Ylilaudan nyymi voi siis olla kuka tahansa: pomosi, naapurisi, opiskelukaverisi, kumppanisi tai lapsesi.

Keskusteluista voi kuitenkin olettaa, että peruskäyttäjä on lähempänä nuorta tai nuorehkoa miestä kuin vaikkapa isoäiti-ikäistä naisihmistä.

Joukkoon mahtuu myös jokunen ”tytynyymi”. Naisilta vaaditaan kuitenkin pitkää pinnaa jaksaa varsinkin Satunnainen-osiolla tavallisia koulupoikamaisen rasvaisia juttuja.

Aloittelevia käyttäjiä nimitetään Ylilaudan lempeään tapaan ”uushomoiksi” tai ”uusihomoiksi”. Uusihomolle sivuston kulttuuri on vielä vieras.

”Vanhahomot” ovat kokeneita verkonkäyttäjiä, jotka ovat saattaneet roikkua kuvalaudoilla 4chanin alkuajoista saakka.

”Jonnet” mielletään energiajuomaa ryystäviksi pojiksi. Jonne-sana levisi jo vuosia sitten kuvalautojen ulkopuolelle ja sana löytyy myös ensi kesänä ilmestyvän Kielitoimiston sanakirjan päivitetystä versiosta. Ylilaudalla poikiin viittaa myös tuoreempi ilmaisu ”veeti”.

Tosikkomaisia käyttäjiä Ylilaudalla kutsutaan nimellä ”assburger”. Assburger-määritelmä linkittää toisiinsa useita mielleyhtymiä. Jos nyymi on yksitotinen ja helposti kiukustuva, häntä vaivaa ”peppukipeys”. Sanan loppuosa kantautuu Aspergerin oireyhtymänä tunnetusta autismin kirjon häiriöstä, johon liittyy vaikeus erottaa vuorovaikutuksen vivahteita. Välillä piirteisiin viitataan lyhenteellä ”burgeri”.

Ylilaudan slangiin kuuluvat myös suorat poiminnat englanninkielistä lautakulttuurista. Esimerkiksi uusihomo ja vanhahomo ovat käännöksiä 4chanin newfag- ja oldfag-termeistä. God tier tarkoittaa täydellistä tai jumalaista. Samahomo (samefag) viittaa oletukseen, että nyymi on kirjoitellut keskustelulankaan viestejä esiintyen eri käyttäjinä.

Piruilevissa käsitteissä kaikuu lautakulttuurin ytimeen kuuluva trollaaminen. Jos häijyllä ilveilyllä saa suututettua aloittelevan uusihomon, trollaus nousee ebin-tasolle, eeppiseksi voitoksi (epic win).

Trollaaminen ei kuitenkaan voi kuvalaudoilla kohdistua pitkään yksittäiseen nyymiin. Eihän kukaan edes tiedä, kuka nyymeistä on kirjoittanut mitäkin. Siksi nyymi voisi ainakin periaatteessa kuulla olevansa yhden viestin perusteella jonne, seuraavan viestin perusteella vanhahomo ja kolmannen viestin jälkeen assburger.

Jos Ylilaudan pikimustaa päänaukomista esitettäisiin minuutin verran Putous-ohjelmassa, MTV3:n palautekanavat olisivat välittömästi tukossa, ja kansan lauantaisen suosikkiohjelman tekeminen päättyisi siihen.

Kuvalautojen huumori menee satunnaisilta kävijöiltä helposti ohi. Älämölöltä näyttävät viestit voivat olla parasta hupia vakijengin silmissä. Siksi Ylilauta on edelleen eräänlainen julkinen sala­seura.

Ytimessä on LULZ. Lulz on kuvalaudoilla syntynyt monikko termistä LOL (laugh out loud). Kyse on sateenvarjokäsitteestä, joka kuvaa kaikkea mahdollista trollaavasta puhetavasta erilaisiin verkkojäyniin.

Esimerkiksi sopii vaikkapa Anonymouksen ensimmäisiin tempauksiin kuuluneet Habbo-verkkoyhteisön valtaukset, jotka alkoivat heinäkuussa 2006. Anonymous täytti virtuaalimaailman tummaan pukuun pukeutuneilla, tummaihoisilla afrotukkaisilla hahmoilla, jotka järjestäytyivät esimerkiksi hakaristin muotoon.

Tempauksen eräänä kimmokkeena oli huhu palvelun rasistisista moderaattoreista, jotka yrittivät pitää yhteisön virtuaalihahmot valkoihoisina. Todennäköisesti monet joukolla toteutettuun nettijäynään eli ”raidiin” osallistuneet halusivat kuitenkin vain järjestää aikansa kuluksi pientä kaaosta.

Samaan tapaan iskelmälaulaja Kari Tapion kappale Juna kulkee ponnahti 2010 Suomen kuunnelluimmaksi Spotify-kappaleeksi. Taustalla oli Kuvalaudalla syntynyt tempaus, jossa Spotifyn käyttäjiä neuvottiin soittamaan kappaletta toistolla läpi yön.

Samana vuonna seitsemänkymppinen seniorilaulaja Mauno Hakkila äänestettiin ”Operaatio M.A.U.N.O.:ssa” Seinäjoen Tangomarkkinoiden esikarsintakierroksen kärkeen. Reippaasti nuotin vierestä hoilannut papparainen keräsi ensimmäisessä karsinnassa yli kaksikymmentätuhatta ääntä enemmän kuin yleisöäänestyksen kakkonen.

Huumorintutkijat kytkevät mustan ja alatyylisen huumorin lasten ja nuorten kansanperinteeseen. Vielä selvemmin kuvalautojen nauru pohjautuu kuitenkin satiiriin, johon ei vaadita huumoriin kuuluvaa myötätuntoa. Kohteiksi osuvat joskus vallanpitäjät, mutta paljon useammin muut nyymit ja verkon mielensäpahoittajakulttuuri.

Niin sanottujen paskapostauksien törkeys­skaala vaihtelee aivopierujen ja puhtaaksiviljellyn vihapuheen välillä.

Omasta tyttöystävästä voidaan puhua hellästi tyty-ydenä, mutta muista naisista myös huoruleina tai lutkina, ämminä tai femakkoina. Maahanmuuttajia nimitellään mamuiksi, matuiksi, neekereiksi ja hiekkaneekereiksi. Tasa-arvoon ja suvaitsevaan maailmankuvaan luottaville miehille löytyy lukuisia lempinimiä hanavesi- ja soijapojistakuukkeleihin ja takkuihin.

Myös värikkäät yhdistelmäsolvaukset ovat suosiossa, kuten vaikkapa femakkovassari tai feministisuvakkianarkistihomo.

Vaikka nyymit käyttävät halventavia ilmauksia myös itsestään, varsinaisista huumoriteorioista kuvalautoihin näyttäisi istuvan parhaiten ylemmyysteoria. Ylemmyysteoria viittaa mielihyvään, jota ihminen kokee tuntiessaan itsensä muita paremmaksi.

Laudoilla ylemmyysteoria kääntyy kuitenkin usein ylösalaisin, sillä monet nyymitkin ovat valtaväestön silmissä kummajaisia. He nauttivat oudoista asioista, joista useimmat ihmiset eivät piittaa pätkääkään, kuten vaikkapa animesta. Usein nyymit viittaavat keskivertokansalaisiin ”normoina” eli normaalihomoina.

4chanissa leikiteltiin aikoinaan ajatuksella, että ehkä laudalla on vain yksi Anonymous-niminen käyttäjä. Sama ajatus on tullut myöhemmin vastaan myös Ylilaudalla. Nyymi on kuka tahansa, eikä kukaan.

Juuri tässä mielessä Ylilauta on aito verkkoyhteisö, ei Facebookin kaltainen verkkoon viety fyysisen elämän yhteisö. Ylilaudalla kaikilla käyttäjillä on yhtäläinen mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua keskusteluun niin paljon tai vähän kuin katsoo tarpeelliseksi.

Toisin kuin esimerkiksi sanomalehtiä lukemalla voisi luulla, kaikki Ylilaudan viestit eivät ole törkyä. Ylilaudalla on kaikkiaan yli neljäkymmentä lautaa, joissa käsitellään erilaisia aihepiirejä keittotaidosta kuntoiluun, musiikkiin, muotiin, teknologiaan ja tieteeseen. Alalaudat sisältävät asiallista keskustelua, jossa nyymit vaihtavat näkemyksiä niin ihmissuhteista kuin tietotekniikasta, opiskelu- ja jopa raha-asioista.

Ylilaudan yhteisöllisyys on näkynyt myös satunnaisina hyväntekeväisyyshankkeina. Kun Niilo22 voitti pari vuotta sitten TubeConin Yleisön suosikki -äänestyksen, Ylilauta keräsi tubettajalle taulutelevision, PlayStation 4 -pelikonsolin peleineen sekä polkupyörän ja Moccamaster-kahvinkeittimen. YouTubesta löytyy video, jossa Ylilautaa sivutoimenaan pyörittävä Aleksi Kinnunen toimittaa lahjat pakettiautolla Niilo22:lle.

Etusivun lautavalikoiman lisäksi Ylilaudalla on myös piilotettuja keskustelualueita, joiden osoite pitää tietää niille päästäkseen. Piilotetuilla laudoilla rupatellaan esimerkiksi huumeista ja homoseksuaalisuudesta.

Vertaistuki ilmenee selvimmin erakoituneille ja masentuneille tarkoitetulla Hikikomero-keskustelualueella. Hikikomeron nimi on väännös japanilaisesta hikokomori-sanasta, joka viittaa eristykseen vetäytymiseen.

Hikikomeroa tutkinut Ari Haasio kirjoitti 2015 tarkastetussa väitöskirjassaan Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon ”pienessä maailmassa”, että hikky-ryhmä toimii esimerkiksi kanavana komeroituneiden keskustelijoiden ahdistuksen purkamiseen. Vaikka ryhmän ”burgerit” ja ”ihmisperseet” keskustelevat nimettöminä, he tuntevat yhteenkuuluvuutta jaettujen ongelmiensa tähden.

Satunnaisella keskustelu muuttuu levottomaksi herkimmissäkin aiheissa. Jos nyymi aloittaa langan vaikkapa masennuslääkityksestään, asiallisten vastausten perään tulee pian trollausta: ”Vain vitun vammaiset luulevat olevansa tarpeeksi masentuneita työntääkseen jutkupillerit kurkusta alas :DD.”

Pepe polttamassa jointtia… Pepe ristillä Jeesuksena… Pepe yksisarvisena…. Pepe istumassa vessan pöntöllä… Pepe ampumassa itseään haulikolla…

Pepe-sammakko on yksi maailman eniten versioituja meemejä. Ensimmäisen kerran Pepe The Frog nähtiin vuonna 2005 Myspacessa yhdysvaltalaisen Matt Furien Microsoft Paintilla piirtämässä Boy's Club -sarjakuvassa.

Pilveä pössyttelevä Pepe alkoi levitä verkossa 2008, kun joku lähetti 4chanin /b/-laudalle sarjakuvan paperiversiosta skannatun mustavalkoisen kuvan. Sarjakuvapätkässä Pepe pudottaa housut nilkkoihin tehdäkseen tarpeensa ja lausuu kuuluisaksi kasvaneen lausahduksensa: ”Feels good man.”

Kuvalaudoilla Pepe-sammakko sai vihreän värin ja lukemattomia uusia ilmeitä. Nyymit piirtelivät omahyväisiä, vihaisia ja varsinkin surullisia sammakoita. Pepestä on väsätty myös erilaisia suomalaistettuja versioita, joissa sammakko on nähty esimerkiksi pukeutuneena Jussi-paitaan sekä siniristilipulla ja Suomen leijonalla varustettuun huppuun.

Meemin leviäminen vaatii yleensä kolmea asiaa:

1. huumoria,

2. intertekstuaalisuutta (esimerkiksi viittauksia populaarikulttuuriin, tunnettuihin henkilöihin tai ilmiöihin),

3. epätavallisia rinnastuksia (yleensä kuvilla).

Tällaisiin näkemyksiin päätyivät digitaalista lukutaitoa tutkineet yhdysvaltalaistutkijat ­Michele Knobel ja Colin LankshearA new literacies sampler -artikkelikokoelmassa vuonna 2007. Heidän tulkintansa istuu suoraan myös Ylilaudan vanhoihin klassikkomeemeihin: pirikiikareihin ja liekkipipoon.

Pirikiikareilla tai vauhtilaseilla tarkoitetaan vanhanaikaisia, halpoja aurinkolaseja. Sana juontuu pupilleja laajentavasta amfetamiinin eli pirin tai vauhdin käytöstä. Liekkipipo puolestaan tarkoittaa liekkikuvioitua pipoa, joka viittaa laudoilla pitkäaikaistyöttömiin ja sekakäyttäjiin.

Monesti meemin ytimessä on viattoman asian vääntäminen irvokkaaksi. Siksi Siwasta voi marssia liekkipipo päässään, pirikiikarit silmillään ja olutlaatikko kainalossaan esimerkiksi Nalle Puh. Kun liekkipipo lätkäistään kuvankäsittelyohjelmassa yhä uudestaan eri hahmoille Päivi Räsästä ja Jari Sillanpäätä myöten, se alkaa vähitellen naurattaa.

Tutkijat liittävät meemeihin myös niin sanotun ruman estetiikan, josta käytetään englanniksi nimitystä Internet Ugly. Windowsin Microsoft Paintilla väsätty kansantaide toimii pierulta haisevana vastalauseena kiiltokuvamaisille Instagram-­poseerauksille.

Pepe-sammakosta pyörii Ylilaudalla myös suomalainen suttuversio Apu Apustaja. Viime keväänä muuan nyymi tatuoi Apustajan käsivarteensa, mikä herätti laudalla suurta riemua.

Muutama vuosi sitten yhdysvaltalainen netti­oikeisto kidnappasi Pepen omiin tarkoituksiinsa. Lupsakka pilviveikko muuttui oikeistolaisten äärinäkemysten symboliksi SS-kypärä päässään ja hakaristipaita yllään.

Kuvalaudat yhdistetäänkin yhä useammin vihaisten nuorukaisten nettiliikkeeseen, josta puhutaan Yhdysvalloissa vaihtoehtoisena oikeistona, alt-rightina. Alt-right on sekalainen remmi, joka räyhää verkossa monikulttuurisuutta, naisten tasa-arvoa ja kaikenlaista poliittista korrektiutta vastaan.

Kuvalautoihin on aina kuulunut kapinallinen irvailu valtakulttuurin arvoille. Siksi laudoilla vilahdellut vihapuhe oli pitkään tulkittavissa lähinnä kulmikkaaksi huumoriksi. Kun kuvalaudat herättivät laajemman yleisön kiinnostuksen, verkossa roihunnut maahanmuuttokritiikki sai yhä tylympiä sävyjä myös kuvalaudoilla.

Erään tulkinnan mukaan nettioikeisto vohki vasemmiston työkalupakkiin kuuluneen räväkkyyden samalla kun vasemmisto jäi nalkkiin kilttiin puhdasmielisyyteensä.

Näkemystä on tuonut esiin esimerkiksi irlantilainen toimittaja Angela Nagle viime vuonna julkaistussa kirjassaan Kill All Normies – Online Culture Wars from 4Chan and Tumblr to Trump and the Alt-Right. Naglen mielestä verkon kulttuurisodat ovat viime vuosina muuttuneet entistä rumemmiksi, eikä niistä enää ole helppoa tietä ulos.

Naglen kirjan pohjalta helmikuussa kirjoitettu Nyt-liitteen juttu huomioitiin Ylilaudalla luonnollisesti toimittajan peppukipeytenä. Nyymejä näytti kiusaavan yhteisön suora yhdistäminen alt-rightiin ja kotimaisen nettipopulismin kehtoon Hommafoorumiin.

Eräs nyymi huomautti osuvasti, että Ylilaudan näkeminen äärioikeistolaisuuden pesänä johtuu neutraalista moderoinnista, joka jättää kaikenlaiset mielipiteet näkyviin.

”Totuushan on, että laudalla pyörii erittäin paljon vasemmistoliberaalisia, poliittisesti sitoutumattomia ja totta kai myös ’äärioikeistoa’”, nyymi kirjoitti.

Aiheesta on kinasteltu Ylilaudalla myöhemminkin. Joidenkin nyymien mielestä lautakulttuuri on samanlaista kuin aina. Toisten mielestä lautanatseilu on kasvanut.

Maahanmuuton kaltaiset aiheet ovat joka tapauksessa Ylilaudalla palonarkaa tavaraa. Rakentavat keskusteluyritykset maahanmuutosta tapaavat leimahtaa välittömästi yksinkertaiseen vastakkainasetteluun: ”suvakit” ja ”soijapojat” vastaan ”hommahopot” ja ”kiljunatsit”.

Höperöimmät natsipuheet voivat tietenkin olla pelkkää kieli poskessa kirjoitettua trollausta, kuuluuhan vedätys lautakulttuuriin itsestäänselvänä ihanteena. Esimerkiksi 4chanin oikeistolaisena pidetyllä /pol/-laudalla on käyty pitkään verbaalista nokittelua vitsiniekkojen ja aatteisiinsa uskovan alt-right-väen välillä.

Syyskuussa 2016 Pepe-piirtäjä Furie kertoi Washington Post -sanomalehden haastattelussa, ettei hänen Pepellään ole mitään tekemistä natsiaatteen, eikä myöskään Donald Trumpin kanssa: ”Hän on sammakko ja vihreä, joten jos mitään, hän tukisi vihreää puoluetta ja olisi ekologi ja feministi.”

Furie teki kantansa selväksi myös piirtämällä kuvan, jossa Pepe – Make Pepe Great Again -lippalakki päässään – virtsaa Trumpilta näyttävän Pepe-hahmon päälle.

Oikeistopopulistit eivät jättäneet sammakkoa rauhaan. Viime toukokuussa Furie julkaisi lopulta sarjakuvan Rest in Peace, Pepe, jossa nähtiin Pepe-sammakko ruumisarkussa. Alaotsikossa kerrottiin, että meemin luoja tappaa alt-rightin kaappaaman sammakon.

Adressi Ylilaudan sulkemiseksi kuulostaa Ylilaudalla kehitetyltä nettivitsiltä. Tällainen aloite kuitenkin jätettiin muutama vuosi sitten Adressit.com-sivustolle.

Adressin kirjoittaja ihmetteli, kuinka verkossa sallitaan sivusto, jolla käy mielenvikaista ja kieroutunutta porukkaa: ”Toivoisin, että lakiinkin tulisi muutos, joka ei salli tällaisten sivustoiden olemassaoloa ja että ihmiset, jotka jatkossa tällaisia tekevät saatettaisiin vastuuseen.”

Kauhistelu on ymmärrettävää varsinkin silloin, kun törkeyksien kohteeksi päätyy laudan ulkopuolinen henkilö. Esimerkiksi Sanna-Mari Paakin ja Elina Sorsan loppuvuodesta 2016 käynnistämään, rintojen yliseksualisointia vastustaneeseen #tissiviikko-kampanjaan osallistuneiden naisten kuvia kommentoitiin Ylilaudan keskustelulangoissa laudalle ominaiseen tapaan. Viime vuonna Ylilaudan erotiikka-alue poistettiin kostopornon ja alaikäisten kuvien vuoksi.

Ylilautaan liittyvät rikostutkinnat ovat etupäässä kunnianloukkauksia. Ylilaudan infosivulla opastetaan poliiseja käyttämään tietopyynnöissään viestien id-numeroita tiedonhaun nopeuttamiseksi.

Yleensä nimetön nettikeskustelu ei kuitenkaan täytä rikoksen tunnusmerkkejä, eikä kaikille avointen keskustelupalstojen sulkeminen kuulu lainsäätäjän tehtäviin demokraattisessa valtiossa. Joku humoristi jättikin Adressit.com-sivustolle oman adressinsa, jossa vaadittiin ”Ylilauta pois internetistä” -adressia pois internetistä.

Kuvalautojen demonisointi yksittäisten käyttäjien toilailujen tähden olisikin kohtuutonta yksinkertaistamista. Ääliömäisyyksiä lauotaan sosiaalisessa mediassa myös omalla nimellä. Olisi järjenvastaista odottaa, että anonyymillä keskustelupalstalla käyttäydyttäisiin erityisen jalolla tavalla.

Anonyymit kuvalaudat eivät luoneet rasismin tai naisvihan kaltaisten ilmiöiden paisumista yhteiskunnassa. Pikemminkin kuvalaudat vain heijastavat ympäristöään kuin huvipuiston vääristävät peilit.

Ennen muuta Ylilauta ilmentää sitä, mitä tapahtuu, kun eri tavoin ajattelevat ihmiset kokoontuvat verkossa vailla rajoituksia. Kaikesta tympeästä roskasta huolimatta Ylilautaa voi ajatella myös kollektiivisena luovuutena. Lopputulos ei ehkä näytä kauniilta, mutta varmasti Facebookia todenmukaisemmalta.

Eikä Ylilautaa kannata ottaa liian vakavasti. Närkästyminen tarjoaa nyymeille vain hyvät naurut.

Hans Eiskonen
Hans Eiskonen