Vuosi 2019 on jo vauhdissa täyttä häkää, ja jos tälle vuodelle jokin isompi teema pitäisi arvata, se olisi luottamuksen palauttaminen ja edes pienen nöyryyden osoittaminen.

Ei, en puhu itsestäni – ainakaan en tunnusta –, vaan internet-jättiläisistä. Esimerkiksi Facebookin käyttäjistä on jo pitkään saattanut tuntua siltä, että heitä vakoillaan. Hetki siitä, kun olet tehnyt verkossa tai jopa oikeassa elämässä jotain, Facebook alkaa tarjota sinulle asiaan liittyvää sisältöä.

Viime vuonna yritys kulkikin skandaalista toiseen.

Maaliskuussa 2018 kävi ilmi, että Cambridge Analytica -yritys oli käyttänyt 87 miljoonan yhdysvaltalaisen Facebook-tietoja ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja. He eivät suinkaan olleet ainoita – Facebook salli sovelluskehittäjille melko avoimet ovet käyttäjädataan aina vuoteen 2015 asti. Yhtiön perustaja Mark Zuckerberg pääsi tästä hyvästä kongressin eteen vastailemaan tiukkoihin kysymyksiin.

Kesällä tilanne ei helpottanut, kun kävi ilmi että Facebookilla oli sopimuksia käyttäjätietojen jakamisesta myös laitevalmistajien kanssa. Puuhat jatkuivat aktiivisesti vielä vuoden 2015 jälkeenkin. Ei siinä kaikki: yhtiö jatkoi edelleen myös laajojen käyttäjätietojen jakamista kymmenien isompien yritysten kanssa, mukaan luettuna venäläisyritys mail.ru, joka on liikemies Alisher Usmanovin kautta tiukasti kytköksissä herra Putiniin.

Pitkin syksyä tihkui tietoja yrityksen sisäisestä kulttuurista ja kuinka sen sisällä kytee kulttuurillisia tulipaloja. 2017 jälkeen liuta merkittävää johtoporrasta on kaikonnut talosta, mukaan lukien Instagramin, WhatsAppin ja Oculusin perustajat.

Marraskuussa kävi ilmi, että murtoveikot olivat hyödyntäneet joukkoa tietoturva-aukkoja Facebookissa ja pääsivät näin käsiksi noin 30 miljoonaan käyttäjätunnukseen.

Lisätään soppaan vielä joukko poliittisia skandaaleja ja melkoista osumaa ottanut osakekurssi. Kuinka käy, jatkaako yritys porskuttamistaan entiseen malliin vai näemmekö korjausliikkeen?

Vaikka keskityinkin Facebookiin, muuallakin tapahtuu. Twitter narahti käyttäjätietojen myymisestä eteenpäin sekä työntekijöidensä pääsystä käyttäjien yksityisviesteihin. Amazon jäi kiinni siitä, että Echo-älykaiuttimet tallensivat keskusteluja. Kaiken kukkuraksi Amazon lähetti saksalaismiehelle vahingossa 1 700 kappaletta toisen käyttäjän keskusteluja, vaikkei mies edes omistanut Amazonin älykaiutinta.

Viime keväänä voimaan tulleen gdpr-tietosuojalain myötä yritysten on oltava huomattavasti tarkempia siitä, mitä tietoja käyttäjistä jaetaan näiden tietämättä. Viime vuoden säheltämisen jälkeen megayritysten olisi parempi edetä nyt kieli keskellä suuta, ettei etenkään valveutuneiden kuluttajien luottamus lähde lopullisesti. Internetissä mikään valta-asema ei ole pysyvä.

Kirjoittaja toimi MBnetin ylläpitäjänä 1999–2013 ja on työskennellyt useita vuosia järjestelmä­suunnittelijana Forcepoint-tietoturvayrityksessä sen maailman­laajuisten projektien parissa. Twitter: @the_jaba