Ei siitä ole kuin kymmenkunta vuotta tai hieman yli, kun vanhempi sukupolvi pyöritteli päätään IRC-galleriassa hengaaville nuorille. ”Mitä nuokin kuluttavat aikaa tuolla tavalla”, ”Miten ne nyt tuollaisia valokuvia itsestään sinne laittaa”, ”Onko tuo nyt muka turvallista tai hyväksyttävää puuhaa”, ynnä muita siunailuja riitti niin perheiden keskuudessa kuin lehdissäkin.

No, sitkeimmät Mikrobitin lukijat varmasti muistavat MBnet-purkin jo ysärin puolelta, mutta ei siitä tässä sen enempää.

Sitten tuli Facebook, jonne rynnisti myös Suomesta harmaahapsi poikineen. Yllättäen se nuorison harrastama puuha olikin heistä kauhean koukuttavaa ja niille nuorille mutsin kommentit verkossa myötähäpeää herättävää.

Tämä uusi vuosikymmen käynnistyi melkoisella joukkolukituksella korona-­viruksen myötä. Sosiaalinen media ja internet ylipäätään on osoittanut meille niin hyvät ja huonot puolensa.

Minuuttitason uutisointi korona-­viruksesta ei varmastikaan tee ihmismielelle pelkästään hyvää, ainakin herkimmissä sellainen on omiaan lisäämään kauhua. Sosiaa­linen media puolestaan tarjoaa mitä parhaimmat edellytykset valheellisen tiedon levittämiseen, jälleen esimerkiksi pelon aikaansaamiseksi.

Työkavereiden kanssa voi pitää virtuaalisia happy houreja.

Mutta ne hyvät puolet somesta tällaisena aikana, niitä riittää. Vaikka ystäviään, kollegoitaan tai perhettään ei voikaan ehkä nyt livenä nähdä kuten ennen, voi somen tai video­puheluiden kautta yhteyksiä hoitaa hyvinkin mallikkaasti. Monia töitä voi tehdä etänä, ja varmasti tämä episodi ravistelee monen yrityksen ja työyhteisön etätyökäytäntöjä rajulla kädellä uusiksi.

Mikäli yritys tai työyhteisö on tämän kaiken keskellä onnistunut säilyttämään tuottavuustasonsa tai jopa ylittämään sen, on poikkeustilan purkauduttua pomonkaan vähän paha sanoa, että älä ole siellä etänä kun se ei ole niin tuottavaa ja se on vähän kuin vapaapäivää viettäisi.

Työkavereiden kanssa voi pitää vaikka virtuaalisia happy houreja.

Pienehköllä paikkakunnalla asuvana olen havainnut, että ihmisten yhteisöllisyys on lykännyt astetta isomman vaihteen silmään. Kaupat tarjoutuvat toimittamaan ostoksia ihmisten oven taakse ilmaiseksi, asukkaat ovat tarjoutuneet kauppa-apureiksi myös, yksi perhe oli näemmä ajankulukseen pykännyt qr-koodeja ja käynyt suunnistusradan omaisesti niitä ympäristöön laittamassa. Qr-koodit avaamalla saa eteensä jonkin jumppaliikkeen, joka sillä rastilla tulee suorittaa.

Vaikka tämä kirottu virus varmasti tulee olemaankin yrityksille, yksityisille, valtioille ja koko maailmalle melkoinen osuma taloudellisesti ja muutenkin, voi tästä jotain hyvääkin löytää. Ehkä opimme hyödyntämään modernia teknologiaa entistäkin tehokkaammin – jo nyt silmiini on pistänyt, kuinka liikuntatuntien järjestäjät eivät ole jääneet tuleen makaamaan, vaan järjestävät tuntejaan verkossa virtuaalisina videoyhteyden yli. Parempi sekin kuin ei mitään, eikä kassa pääse tyrehtymään vaikka liikuntasali olisikin kiinni.

Pysykää terveenä ja kohdelkaa toisianne avuliaasti vielä sittenkin, kun yhteiskunta taas palaa raiteilleen.

Janne Pikkarainen toimi MBnetin ylläpitäjänä 1999-2013 ja työskentelee nyt jo seitsemättä vuotta Forcepoint-tietoturvayrityksessä järjestelmäsuun­nittelijana sen maailmanlaajuisten projektien parissa.

**

Huhtikuun Mikrobitti nyt kaupoissa! Mukana juttua muun mussa uusista korttitietokoneista, puhelimista ja suoratoistopalveluista, DIY-flipperistä, atk:n desinfioinnista, puhelinten vaihtoehtoselaimista ja sovelluskääntäjistä. Lue lisää!