Black Mirror -sarjan eräässä jaksossa ihmiset pystyivät palaamaan muistoissaan ajassa taaksepäin ja näyttämään ne muillekin. Eihän siinä lopulta hyvin käynyt perhesuhteita tai elämää ajatellen. Vanha sananlasku ”aika kultaa muistot” on täynnä viisautta.

Töihin ajaessani mietin, että yhteiskuntamme on menossa kovasti tuohon suuntaan. Autojen kojelautakamerat tallentavat tilanteita niin liikenteessä kuin osittain myös parkissa ollessa, kotien valvontakamerat tallentavat tapahtumia omistajien ollessa pois kotoa, GoPro ja vastaavat värkit tallentavat kaikenmoiset hurjapääsuoritukset.

Ikuistamme ja dokumentoimme lähes jokaisen hetkemme sosiaalisen median eri kanavien puolelle, useimmat näistä vieläpä sijaintitiedoilla varustettuna.

Tätä kautta meillä myös on todistusaineistoa eri tilanteista yhä enemmän. Peltipoliisin räpsähtäessä voit osoittaa kojelautakameran tallenteen avulla, ettet oikeasti ajanut ihan niin lujaa ja anella armoa. Kodin valvontakameran tallenteesta voit todistaa vakuutusyhtiölle, että mystiset sukkahousupäät murtautuivat ovesta sisään.

GoProlla voit todistaa kaveripiirillesi ja someympyröillesi, että jaksoit ajaa polkupyörällä lähikauppaan asti ja takaisin, tai mikä meille nörteille nyt sitten kova suoritus ikinä onkaan.

Tunnustan, että itsekin mittaan ja monitoroin lähes kaikkea.

Ihan kivaa, mutta samalla tämä ohjaa meitä yhä riippuvaisempaan suuntaan siitä, että meillä on aina kuvamateriaalia, mittausdataa ja muuta aineistoa. Enää ei riitä, että kävit lomamatkalla, vaan meitä syyhyttää tietää myös montako askelta otimme viikon aikana, mikä oli korkein kohta missä kävimme, missäs kaikissa ravintoloissa me söimmekään, minkäsmerkkisiä oluita tai viinejä me joimmekaan, ynnä muuta.

Tunnustan, että itsekin mittaan ja monitoroin lähes kaikkea, mutta minkäs mies karvoilleen mahtaa, töissä kun olen valvontajärjestelmien asiantuntijana.

Meneekö maailma vielä siihen, että myös elämän nurjemmissa asioissa meidän tulee jatkossa pystyä todistamaan asiat aina vain yksityiskohtaisemmin? Pyytävätkö vakuutusyhtiöt meitä tulevaisuudessa toimittamaan hurjan seikkaperäistä tietoa mistä tahansa tapauksesta, josta korvausta pyydämme?

Luotetaanko tulevaisuuden oikeudenkäynneissä enemmän dataan ja videomateriaaliin kuin todistajien lausuntoihin?

Mikäli näin on, kuinka kauan menee ennen kuin jollain sovelluksella voi puuhata itse, tai netin tuhmemmalta puolelta käydä tilaamassa itselleen tohtoroituja materiaaleja tekaistuine paikkatietoineen ja deep fake -videoineen, joilla voisi vähintään hämätä vakuutusyhtiötä tai oikeuden tuomaria?

Jo nyt parhaat syväoppimisen puuhaamat feikkivideot ovat pelottavan uskottavan näköisiä, joten on helppo uskoa että muutaman vuoden kuluessa niiden mahdollisuudet vain monipuolistuvat ja laatu paranee entisestään.

Toivottavasti tämä jatkuvasti eteenpäin menevä jopa omaehtoisesti suorittamamme valvonta ja kyttääminen eivät nyrjäytä yhteiskuntaamme täysin väärille raiteille. Toisinaan ne ihan vain kerrotutkin tarinat ovat hyviä.

Kirjoittaja toimi 1999–2013 MBnetin ylläpitäjänä ja työskentelee tätä nykyä järjestelmäsuunnittelijana Forcepoint-tietoturvayrityksessä sen maailmanlaajuisten projektien parissa.