Tätä kirjoittaessa koronavirus on sulkenut Suomen, ja somessa leviää toinen virus: huhut ja perusteettomat väitteet.

Yhdestä sun toisesta somevaikuttajasta on sukeutunut varsinainen koronatietäjä. Monen keihäänkärkenä tuntuu olevan terveysviranomaisten kyseenalaistaminen.

Esimerkiksi urheiluvaikuttaja Aleksi Valavuori ja keskuskauppakamarin johtaja Juho Romakkaniemi jakoivat Twitterissä koostetta, joka oli otsikoitu ”THL ja koronavirus uutisissa”. Tarkoituksena oli kyseenalaistaa THL:n toiminta. Faktantarkistusyhteisö Faktabaari tarkisti ja totesi koosteen harhaanjohtavaksi.

Arkkitehti Maria Nordin kritisoi sairaanhoitajien ”avaruuspukujen” synnyttävän pelkoa ja heikentävän potilaiden immuunijärjestelmää. Blogissaan Nordin jatkoi, että ”virus kannattaa nähdä mahdollisuutena rikastuttaa omaa tiedostamatonta tietoisuutta”.

Kansanedustaja Mika Niikko (ps) perusti maaliskuun alussa Facebook-ryhmän ”Koronavirus info- ja keskusteluryhmä”. Osa jäsenistä levitti tekaistuja meemikuvia ja salaliittoteorioita. Erään ryhmäläisen mukaan sisällöstä oli ”40 % asiaa ja loput sitten ei”.

Kyse on valemediasta tutusta konseptista: ripaus totta tekee siitä lopustakin uskottavampaa.

Someverkostot muodostuvat mm. yhteisten kiinnostuksen kohteiden ja käsitysten mukaan. Somevaikuttajat ovat verkostojen keskeisiä toimijoita. Siksi Valavuoren, Romakkaniemen, Nordinin ja Niikon seuraajat ovat lähtökohtaisesti valmiita uskomaan heitä.

Kyse ei ole vain siitä, mikä on faktaa, vaan tietoja käytetään valikoidusti kontekstista ja julkaisuajankohdasta irrotettuna omien tavoitteiden ja näkökulmien edistämiseen. Jaettuihin uutisiin liitetään uusia merkityksiä. Somevaikuttajien jakama sisältö on monelle tärkeä identiteetin rakennusaines.

Samaistuminen somevaikuttajiin tuottaa pirullisen yhtälön. Kun uhkaa paljastua, että vaikuttajan jakama sisältö on virheellistä, se asettaa seuraajat vaikeaan tilanteeseen, sillä samalla heidän olisi myönnettävä omien käsitystensä ja pahimmillaan koko maailmankuvansa perustusten heikkous.

Kun identiteettiä uhataan, defenssit astuvat peliin. Tavallisesti seurauksena on kuplien ja polarisaation vahvistuminen entisestään.

Tärkein taito somessa on kriittinen ajattelu.

Syksyllä 2019 tehdyn kyselyn mukaan 98 prosenttia somevaikuttajista uskoi, että he itse tai muut somevaikuttajat jakavat virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. 28 prosenttia kertoi, että heitä oli yritetty käyttää hyväksi väärän tiedon levittämisessä. Vastaajat olivat bloggaajia, instaajia ja tubettajia. Kyselyn teki vaikuttajamarkkinointitoimisto PING Helsinki.

Luottamus somevaikuttajiin näyttää riippuvan pitkälti iästä. Toisen PING Helsingin kyselyn mukaan 15–24-vuotiaat olivat valmiimpia uskomaan vaikuttajiin, kun taas yli 45-vuotiaat olivat useammin epäluuloisia heitä kohtaan.

Kun vaikuttajat eivät itsekään ole varmoja jakamansa tiedon luotettavuudesta, miksi muiden pitäisi?

Eikä pidäkään. Tärkein taito somessa on kriittinen ajattelu. Älä usko, mitä somevaikuttaja kertoo, vaan tarkista tieto ja sen lähteet itse.

Kirjoittaja on yrittäjä, sosiaalisen median kouluttaja ja tietokirjailija. @hponka

**

Huhtikuun Mikrobitti nyt kaupoissa! Mukana juttua muun mussa uusista korttitietokoneista, puhelimista ja suoratoistopalveluista, DIY-flipperistä, atk:n desinfioinnista, puhelinten vaihtoehtoselaimista ja sovelluskääntäjistä. Lue lisää!