Sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän uutisten seuraamiseen. ­Reuters Instituten tuoreen tutkimuksen mukaan 18–34-vuotiaista suomalaisista 59 prosenttia ja tätä vanhemmista 38 prosenttia käyttää somea uutislähteenä.

Uutisia jakaa verkossa 30 prosenttia ja kommentoi 17 prosenttia suomalaisista. Kolmannes kertoi käyttävänsä Facebookia uutisten seuraamiseen. Uutuutena joka kymmenes vastaaja kertoi seuraavansa uutisia WhatsAppin kautta.

Uutisten seuraaminen somessa on kuitenkin hieman vähentynyt. Somesta saadut uutiset ovat usein värittyneitä, kun uutisten jakajat liittävät niihin omia merkityksiä. Lisäksi mukaan mahtuu yhä enemmän valeuutisia ja muuta epäluotettavaa materiaalia.

Yhdysvaltalaisessa MIT-yliopistossa tehdyn tutkimuksen (2018) mukaan valheellinen tieto twiitataan eteenpäin 70 prosenttia todennäköisemmin kuin totta oleva. Syyksi ei löydetty botteja, vaan ihmisiä, jotka katsovat vale­uutisilla olevan uutuusarvoa.

Luottamus uutisiin on laskenut niiden siirryttyä verkkoon. Suomessa jopa 39 prosenttia kertoi luottavansa vähemmän uutisiin verkossa kuin muualla (Audience Project, 2018). Vastaava luku on Ruotsissa 42 prosenttia sekä Tanskassa ja Norjassa 28 prosenttia.

Uutisten luotettavuuden ohella ongelmana somessa on niiden yksipuolisuus. Totuus ei ole mustavalkoinen, mutta sosiaalisessa mediassa saat totuudesta sen osan, joka vastaa oman kuplasi käsityksiä ja tavoitteita.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston tutkijat ovat analysoineet mittavan aineiston Twitter-viestejä vuosilta 2009–2016. Tulokset osoittavat kuplien ja kaikukammioiden olemassaolon: verkottuminen ja keskustelu tapahtuu enimmäkseen samanmielisten kanssa.

Ryhmittymien sisällä on suosittuja käyttäjiä, joilla on muita enemmän seuraajia. Kyse ei ole tasavertaisesta viestintätilanteesta, vaan keskimääräinen käyttäjä saa sellaisia uutisia, jotka edustavat kuplan suosituimpien käyttäjien näkemyksiä. Somepalvelujen algoritmit voimistavat tätä.

Someverkostot ovat rakenteeltaan suhteellisen pysyviä. Kun uutisia kommentoidaan, on useimmilla keskustelijoilla valmis agenda, jota halutaan edistää sekä puolustaa toisin ajattelevia vastaan. Sometaistelun eli gaten leimahtaessa ovat heimolaiset – tai peesaajat – valmiita liittymään mukaan.

Hektisissä someväittelyissä on vaikeaa olla neutraalisti riitapukareiden välissä. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan vastakkaisia mielipiteitä välittävistä käyttäjistä tulee Twitterissä epäsuosittuja ja voimakkaasti kantaa ottavista käyttäjistä suosittuja. Kuitenkin eri näkökulmia huomioivat keskustelijat ovat avainasemassa välittämässä objektiivista tietoa.

Futusome (2018) on jakanut Twitter-keskustelijat viiteen arkkityyppiin: asianajajiin (29 prosenttia), informaatikoihin (26 prosenttia), riidanhaastajiin (22 prosenttia), sillanrakentajiin (14 prosenttia) ja ilveilijöihin (9 prosenttia). Riidanhaastajia leimaa tunneperäinen argumentointi. Sillanrakentajia kuvaa pyrkimys yhteistyöhön ja eri näkökulmien yhdistämiseen.

Vinkki seuraavaan someväittelyyn: todella tehokkaan vaikuttamisen avain on siinä, että pystyy olemaan eri osapuolten välissä ja yhdistämään niitä.

Kirjoittaja on yrittäjä, sosiaalisen median kouluttaja ja tietokirjailija. Twitter: @hponka