Commodore 64 oli 1980-luvulla erittäin suosittu kotitietokone. Suomessa sen suosio oli suhteellisesti maailman huippua.

Pelikoneeksi profiloituneessa laitteessa oli puutteensa. Siinä ei esimerkiksi ollut tekstinkäsittelyohjelmaa. Mutta eipä hätää: piankos atk-ammattilainen sellaisen tekee.

Hannu Haapaniemi toimi tuolloin Keskossa atk-osaston päällikkönä.

Haapaniemi joutui vuonna 1984 Heinolaan reumasairaalaan polvileikkauksiin. Kipseissä maatessaan hän luonnosteli aikansa kuluksi tekstinkäsittelyohjelman toiminnot. Kotona toipilaana ollessaan hän lainasi naapurilta C-64-koneen sekä Basic-ohjelmointioppaan ja ryhtyi töihin.

"Hommaan meni kolmisen viikkoa", Haapaniemi muistelee Tekniikan Historian haastattelussa.

Tuolloin tekstinkäsittely etsi vielä suuntaansa. Kirjoituskoneita kärräiltiin kovaa vauhtia varastoon. Valtaosa tekstistä naputeltiin erillisillä tekstinkäsittelylaitteilla, joiden valmistajia olivat muun muassa Xerox, CPT ja Wang.

IBM PC oli juuri tullut markkinoille, ja ensimmäinen DOS-käyttöjärjestelmällä suurempaa menestystä saanut tekstinkäsittelyohjelma oli WordPerfect.

Nykyään hallitsevan Word-ohjelman ensimmäinen versio tuli markkinoille 1983 ja Windows-versio vuonna 1989.

”Commodore on pelikone”

Haapaniemen tekemää ohjelmistoa käytettiin Keskon sisällä lähinnä käyttöohjeiden kirjoittamiseen. Laajemmalle se ei levinnyt.

"Kävin kyllä esittelemässä Codexia Commodorelle, mutta vastaus oli, että Commodore on pelikone", Haapaniemi muistelee.

Haapaniemi on vieläkin ylpeä ohjelmastaan. "Sehän toimi kuin eläin."

Codex vaati muistitilaa 17 kilotavua. Kokoa on mielenkiintoista verrata Wordiin.

Wordin tilantarve oli useita megatavuja. Nykyään levytilaa saa riittävästi kohtuuhintaan, mutta etenkin 1980-luvulla ohjelmien koko ajan kasvava laajuus oli ongelma.

Haapaniemen ohjelmointiharrastus ei suinkaan päättynyt Codexiin. Lue lisää Tekniikka&Taloudesta.