Peruskoulujen digiloikka on lähtenyt käyntiin hyvin epätasaisesti eri puolilla maata. Kokonaiskuvaa ei ole tällä hetkellä kenelläkään, mutta koulutukseen satsaaminen ei ole välttämättä ollut kunnan vauraudesta kiinni.

Helsinki ei ole koulujen digiloikassa Suomen kärkikaartia. Pääkaupunki tarvitsee neljän vuoden aikana 37 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa voidakseen toteuttaa opetuksen digitalisaatio-ohjelman vuoteen 2019 mennessä.

Rahaa tarvitaan lisää siis reilut yhdeksän miljoonaa vuodessa.

Tuolloinkin kunnossa on vasta infra, ja sekin vain joten kuten: jokaisella 7.–9.-luokkalaisilla olisi käytössään kannettava tietokone vuonna 2019, kolmas–kuudesluokkalaisista kannettava olisi kolmella oppilaalla neljästä ja pienimmillä olisi yksi kone kahta oppilasta kohden.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan Liisa Pohjolaisen lohdutus ei nyt paljon auta:

”Lähes kaikissa kouluissa on jo toimivat verkot”, Pohjolainen sanoo.

Esimerkiksi Kainuun Suomussalmella konepuoli on ollut kunnossa jo hyvän aikaa, kertoo sikäläinen sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen. Mikkosen mukaan laitepuoli on niin hyvässä kunnossa, että sitä varten ei olisi saanut valtiolta avustusta, eikä sitä kannattanut edes hakea.

Pisteet Suomussalmi–Helsinki-digiottelussa 1–0.

Peruskoulujen tutor-opettajien määrä alkaa kuitenkin Helsingissä olla jo kohdillaan eli tutoreita on suurin piirtein yksi koulua kohti. Lukioissa heitä on mentori-nimikkeellä.

”Lisäksi meillä on toiminnassa asiantuntijaopettajaverkosto, noin 40 opettajaa, ja myös opettajien täydennyskoulutus on lähtenyt liikkeelle. Tarkoitus on, että jokainen opettaja käy perustason koulutuksen digitalisaatiosta ja osa jatkaa opintoja syvemmälle. Lisäksi meillä on kokeilukouluja, joissa asioita voidaan käsitellä teemoittain”, Pohjolainen luettelee.

Mikrobitti tutustui syyskuun numerossa koulujen digiloikkaan ja sen vaikutuksiin.

Suomussalmella tutor-opettajia on ollut jo viiden vuoden ajan, tosin mentori-nimikkeellä. Isoimmilla kouluilla mentoreita on kolme, ja heille palkataan sijainen mentoroinnin ajaksi.

Suomussalmi ansaitsee tästä kaksi pistettä, mutta annetaan Helsingillekin yksi.

Julistamme näin Suomussalmen digiloikkakilpailun voittajaksi numeroin 3–1.

Miljoonakuprut sekoittivat Helsingin koulutyötä

Helsingin koulujen digiloikka tuntuu myöhästyvän pahasti.

”En sanoisi ihan niinkään”, toimialajohtaja Pohjolainen puolustaa.

”Vielä pari vuotta sitten oltiin aika lailla jäljessä, mutta aika paljon tapahtuu juuri nyt.”

Helsingillä on joitain selityksiä hitaaseen starttiin. Opetustoimen laitehankinnoissa alettiin epäillä viime marraskuussa väärinkäytöksiä, joiden johdosta laitteet inventoitiin.

Viraston turvallisuuspäällikkö pidätettiin vuoden alussa epäiltynä törkeästä petoksesta laitehankinnoissa ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä vuosien 2006–2016 välillä. Rikoksella on saatu hyötyä arviolta miljoonia euroja.

Miljoonakuprujen tapahtuessa kouluissa olivat käynnissä tiukat säästötalkoot, joissa puoliteltiin muun muassa lasten paperisia käsipyyhkeitä. Poliisin esitutkinta jutusta ei ole valmistunut arvioituun määräaikaan mennessä ja jatkuu edelleen.

”Tämä tietohallinnon kriisi tietysti tuntui. Nyt tietohallinnon toimintaakin on uudistettu”, Pohjolainen sanoo ja viittaa petosepäilyihin, esitutkintaan ja seuranneisiin toimenpiteisiin.

65 000 käyttäjää ja 84 peruskoulua

Laitepulan ja -epäselvyyksien lisäksi toinen syy hitaaseen starttiin on Helsingin iso koko: pelkästään peruskouluja on 84. Opetustoimen tietojärjestelmiä käyttää 5 000 opetushenkilöstön edustajaa ja 60 000 oppilasta tai opiskelijaa.

”Opettajilla ja oppilailla ei ole tarvittavia tietokoneita tai oppimisalustoja ja tietojärjestelmiä sekä langattoman verkon puute tai sen toimimattomuus vaikeuttavat tai tekevät mahdottomaksi digitaalisen teknologian hyödyntämisen uusissa pedagogisissa ratkaisuissa”, myönnettiin viime vuonna valmistuneessa Helsingin digitalisaatio-ohjelmassa.

Myönteinen puoli on, että edellä mainittu ohjelma saatiin paperille ja digiloikan tekemiseen on laadittu suunnitelma.

Ilmiöpohjainen koulutus uudistaa opetusta

Helsingissä on myös kehitetty pedagogiikkaa uudistushengessä. Pohjolainen on edistänyt Helsingissä käyttöön otettua ilmiöpohjaista koulutusta, jossa tutkitaan todellisen elämän ilmiöitä yhteisöllisesti yhdistelemällä useita oppiaineita ja hyödyntämällä digitaalisia työkaluja.

Hänelle myönnettiin 13. syyskuuta arvostettu Helsinki Design Award -palkinto ilmiöpohjaisen oppimisen edistämisestä. Ilmiöpohjaista oppimista lähdettiin kokeilemaan Helsingin lukioissa 2013, ja uusien opetussuunnitelmien mukaan sitä toteutetaan jatkossa kaikissa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Minkälainen tilanne sinun lastesi koulussa on? Kommentoi tämän jutun alle tai Mikrobitin keskustelupalstalle!

Artikkelin herättämiä blogikirjoituksia muualla verkossa: Kajaanin sivistysjohtaja Mikko Saari ja luokanopettaja Tarja Suhonen .

Syyskuun Mikrobitti nyt kaupoissa. Bitti on saatavilla sekä paperilehtenä että digiversiona.