Tietotekniikan palvelualalle on syntynyt työehtosopimus. Tietoala, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus hyväksyivät maanantaina neuvottelutuloksen, joka syntyi viime viikolla. Työehtosopimuksen piirissä on runsaat 70 000 it-alan työntekijää.

Ratkaisu sisältää mahdollisuuden sopia palkankorotuksista paikallisesti. Jos paikallista palkkasopimusta ei synny, palkkoja tarkistetaan työehtosopimuksen niin sanotun perälaudan mukaisesti, jolloin viimeistään maaliskuun 2020 alussa palkkoihin tulee 1,3 prosentin yleiskorotus.

Ellei toisenakaan vuonna synny paikallista sopimusta, korotetaan palkkoja viimeistään helmikuussa 1,2 prosentin yleiskorotuksella, ja lisäksi helmikuussa 2021 palkkojen korottamiseen käytetään 0,8 prosentin suuruinen yritys- tai työpaikkakohtainen erä.

Perälaudassa sovitut korotukset ovat työmarkkinoilla syntyneen yleisen linjan mukaisesti yhteensä 3,3 prosenttia 25 kuukauden mittaisella sopimuskaudella.

Vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys oli hiertänyt neuvotteluissa. Työntekijöiden edustajien tiedotteessa kerrotaan, että uuden työehtosopimuksen mukaan ilmaisista kiky-tunneista luovutaan. Niiden tilalle sovittiin työaikajoustoista sopiminen paikallisesti.

Jos paikallinen sopiminen ei onnistu, työnantaja voi perustellun tuotannollisen tarpeen vuoksi osoittaa työntekijälle kalenterivuodessa 16 tuntia lisää työtä. Tunteja ei voi kuitenkaan sijoittaa arkipyhille eikä kyseisten viikkojen lauantaille, ellei niin erikseen paikallisesti sovita.

Perustellusta syystä työntekijä voi tapauskohtaisesti kieltäytyä työnantajan osoittamista lisätunneista. Työnantaja voi myös osoittaa työssä suoriutumisen kannalta tarpeellista koulutusta 8 tuntia vapaa-ajalle. Näistä kaikista tunneista maksetaan peruspalkan mukainen korvaus.

Työntekijöiden edustajat YTN tietoalan pääneuvottelija Minna Anttonen ja Tietoalan puheenjohtaja Jyrki Kopperi ovat tiedotteen mukaan tyytyväisiä lopputulokseen.

”Vaikka palkankorotukset ovat alan tilanteeseen nähden maltilliset, olemme tyytyväisiä, koska jäsenistön kannalta tärkein tavoite toteutuu. Kiky-tunnit poistuvat sopimuksista ja ilmaisen työn tekeminen päättyy. Toisaalta palkankorotuksista neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti, niin toivottavasti sitä kautta saadaan yleistä linjaa parempia korotuksia”, Anttonen sanoo tiedotteessa.

”Työnantajien heikennyslista oli pitkä, mutta saimme sen torjuttua. Heikennyksiä työehtoihin ei tällä neuvottelukierroksella tullut. Sen sijaan saimme kehitettyä muutamia työntekijöille tärkeitä kirjauksia”, säestää tiedotteessa Kopperi.

Esimerkkinä hän mainitsee tilapäisen poissaolon lapsen sairastumisen vuoksi. Aiemmin poissaolon palkanmaksun edellytyksenä oli, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä. Jatkossa myös puolison tutkintoon johtava opiskelu voi olla poissaolon palkallisuuden peruste.

”Pidän tes-ratkaisua torjuntavoittona. Ratkaisumme noudattelee yleistä linjaa siitäkin huolimatta, että alallamme ei ollut työtaistelutoimenpiteitä koko neuvottelukierroksen aikana”, summaa Kopperi.