Mikrobitti tutustui tällä viikolla siihen, miten tiedostot saa jakoon lähiverkon kautta.

Tiedostojen kotiverkossa – ja toki myös yritysverkoissa – jakamisen keskiössä on usein kirjainyhdistelmä smb (server message block). Se on alun perin IBM:n ja Microsoftin yhteistyössä kehittämä protokolla, jonka pääasiallinen tarkoitus on tiedostojen ja tulostuspalvelujen jakaminen lähiverkoissa.

Smb on kehittynyt 30-vuotisen historiansa aikana hitaasti mutta varmasti, ja uudet versiot ovat tuoneet mukanaan parempaa suorituskykyä ja turvallisuutta. Smb:n uusin versio 3.1.1 tuli saataville Windows 10:n myötä.

Vaikka smb-protokolla on edelleen Microsoftin omistuksessa, se on julkaistu vapaaseen käyttöön myös kaikille halukkaille ilman lisenssimaksuja. Smb on yleisyydestään johtuen oletusprotokolla tiedostojen jakamiseen myös macOS:ssä. Lisäksi Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa smb:n käyttö on ollut arkipäivää jo vuosikymmenet.

Smb:n suurin ongelma ovat sen laajalti käytössä olevat vanhemmat versiot. Esimerkiksi vuonna 2017 levinnyt WannaCry-mato käytti hyväkseen tuossa vaiheessa jo 30-vuotispäiväänsä viettänyttä smb 1 -versota. Kyseinen versio on viimeksi ollut aktiivisessa käytössä Windows XP:ssä, mutta se on poistettu Windowsin oletusasennuksista vasta Windows 10:n ja Windows Server 2016:n myötä. Esimerkiksi Windows 7:n ja 8:n käyttäjien kannattaa poistaa smb 1 koneiltaan kokonaan käyttämällä ”Ota Windowsin ominaisuuksia käyttöön tai poista niitä käytöstä” -työkalua.

Käyttämällä moderneja käyttöjärjestelmiä ja kotireitittimen tyypillisesti muodostamaa sisäverkkoa smb:n käyttö on hyvin turvallista. Voit lukea Mikrobitin kattavan lähiverkko-oppaan täältä.