Vuonna 2016 Isossa-Britanniassa voimaan astuneen lain hurjimpia mahdollisuuksia on vähin äänin alettu hyödyntämään poliisin ja internetoperaattoreiden yhteistyönä aloittamassa seurannassa, uutisoi Wired.

Vajaan kahden vuoden ajan operaattorit ja viranomaiset ovat kehittäneet ja testanneet seurantateknologiaa, joka potentiaalisesti voisi kerätä ja tallentaa kaikkien kansalaisten verkkoselaushistorian.

Taustalla on Investigatory Powers Act -laki, jota myös ”nuuskijan erioikeudeksi” on kutsuttu. Sen perusteella voidaan tiettyjen henkilöiden verkkoliikkeiden metadataa tallentaa ja määrätä tallessa pidettäväksi 12 kuukauden ajaksi. Seurannan edellytyksenä on tuomarin määräys, ja ensimmäiset määräykset on annettu kesällä ja syksyllä 2019, molemmat samaan oikeudenkäyntiin liittyen.

Käynnissä oleviin seurantoihin liittyvä oikeudenkäynti jatkuu edelleen, ja viranomaiset vakuuttelevat, että kerätyn datan laatu ja määrä pysyvät vain oikeudenkäynnin kannalta tarpeellisella tasolla. Samojen viranomaisten mukaan näiden ensimmäisten tapausten perusteella tehdään päätöksiä järjestelmän mahdollisesta laajentamisesta kansalliselle tasolle.

Kansalaisoikeusjärjestöjen mukaan läpinäkyvyyden puute tekee laista ja sen soveltamisesta ongelmallisia. Sekä itse oikeudenkäynti että kaikki tiedon keräämiseen liittyvä on pidetty visusti salassa ja projektissa osallisena olevat operaattorit eivät lain vuoksi voi paljastaa, minkälaista dataa on kerätty.

Vaikka metadata ei suoraan paljasta, mitä sisältöä verkossa on liikutettu, sen perusteella voidaan esimerkiksi havaita, mitä sovelluksia ja verkkosivuja on käytetty, mihin aikaan verkossa on oltu ja kuinka suuria datamääriä on liikutettu.