Microsoft on – jälleen kerran – kehittämässä Windowsista kevytversiota, jossa normaalit Windows-ohjelmat eivät toimi. Tämäkin versio on tuomittu marginaaliin, sillä Windowsin suosion takana on tasan yksi asia: suuri suosio itse.

Viime kuukausina julkisuuteen on tihkunut tietoa Microsoftin kehittämästä uudesta käyttöjärjestelmästä, jonka nimeksi kaavaillaan mahdollisesti Windows Litea. Uutisten julkaisun jälkeen lukuisat kädet ympäri maailman lienevät läpsähtäneet otsaan: taasko ne aikovat lyödä päänsä samaan seinään?!

Microsoft on yrittänyt luoda kevytversiota Windowsista vähintään kolme eri kertaa, laskentatavasta riippuen useamminkin. Ensimmäinen yritys oli Windows 8:n julkaisun yhteydessä lähinnä arm-pohjaisille kevyttableteille julkaistu Windows RT, jonka täysin käsittämätön nimi oli sen vioista vähäisimpiä. Järjestelmää ei koskaan saatu toimimaan kunnolla, ja se oli katastrofi niin laitevalmistajille, sovelluskehittäjille kuin Microsoftin onneksi harvalukuisiksi jääneille ostajille.

Tyhjyyttään kumiseva sovelluskauppa

Seuraava yritys oli Windows 10 S. Toisin kuin RT, se ei ollut tarkoitettu arm-laitteille vaan perinteisille x86-arkkitehtuurin pc-koneille. S-versiota oli rajoitettu monin tavoin muun muassa tietoturvan ja laitteiden akkukeston parantamiseksi. Suurin ero tavalliseen Windowsiin verrattuna oli kuitenkin se, ettei sovelluksia voinut asentaa kuin Microsoftin tyhjyyttään kumisevasta sovelluskaupasta. Niinpä ehdotonta valtaosaa suosituimmista Windows-sovelluksista ei voinut asentaa S-versioon.

Microsoft tarjosi Windows 10 S -koneiden ostajille pakotien: S:n pystyi helposti vaihtamaan Windows 10 Pro -versioon. Ehdoton enemmistö S-laitteiden ostajista käytti mahdollisuutta hyväkseen viimeistään siinä vaiheessa kun selvisi, ettei oletusarvoisista Edge-selaimesta ja Bing-hausta voinut vaihtaa pois.

Ässä ei vakuuttanut. Windows 10 S näyttää tavalliselta Windows 10:ltä, mutta se ei vakuuttanut ostajia muun muassa siksi, että Microsoftin ohjelmistokaupan valikoima ei huimaa päätä.

Kolmas ja toistaiseksi viimeisin kevyt-Windowsin yritys on Windows 10 on ARM. Periaatteessa kyseessä on täysimittainen Windows 10 -käyttöjärjestelmä, mutta käännettynä toimimaan arm-alustalla. Alustan vaihdoksen takia tavanomaisia Windows-sovelluksia, joita ei ole käännetty arm-suorittimille – eli käytännössä kaikkia niistä – ajetaan emulaatiokerroksen avulla. Tämä heikentää suorituskykyä huomattavasti, eikä edes toimi kaikkien sovellusten tai etenkään pelien kohdalla.

Valmistajat ovat lupailleet Windows 10 on ARM -laitteita laajamittaiseen myyntiin jo yli vuoden ajan, mutta minimaalisin tuloksin. Ne muutamat laitteet, jotka valmistajat ovat saaneet markkinoille, eivät kiltisti ilmaisten ole osoittautuneet myyntimenestyksiksi.

Syitä tilanteeseen on helppo löytää: emuloidut x86-sovellukset ovat arm-Windowsissa todella hitaita, ja natiivisti alustalla pyörimään käännettyjä sovelluksia on olematon määrä. Edes Microsoftin oman sovelluskaupan sovelluksista huomattava osa ei toimi arm-Windowsissa. Lisäksi tarjolla olevien Qualcommin suoritinten teho on osoittautunut luvattua heikommaksi, eivätkä valmistajat ole onnistuneet puristamaan myöskään laitteiden hintoja sen halvemmiksi kuin x86-koneiden.

X86-pohjaisiin läppäreihin ja Windows-tabletteihin verrattuna arm-laitteet tarjoavat pidempää akkukestoa ja pienempää painoa. Useimmille ostajille valtit eivät todellakaan ole riittäviä, jos läppäri epäonnistuu tärkeimmässä tehtävässään eli tavallisten Windows-ohjelmien ajamisessa kunnialla, eikä ole edes perinteistä läppäriä edullisempi.

Teknologiasaitti The Vergen käyttämän nimettömän lähteen mukaan Windowsin tuleva kevytversio tunnetaan toistaiseksi nimellä Windows Lite. Nimi tosin saattaa vielä muuttua ennen julkaisua. Lite on suunnattu erityisesti kahdella näytöllä varustetuille, kirjamaisille laitteille, joihin Microsoft on ladannut odotuksia jo pitkään aina vuosikymmenen takaisesta Courier-konseptista lähtien. Toinen mahdollinen käyttökohde ovat Googlen Chromebookien kaltaiset, erityisesti koululaiskäyttöön suunnatut laiteet.

Windows Litesta tiedetään toistaiseksi hyvin vähän, mutta Vergen lähteen mukaan se perustuu Windows-ytimeen, mutta täysin uudelleen rakennetulla käyttöliittymällä. Lite-koodinimi viittaa vahvasti siihen, että järjestelmästä on karsittu ylimääräistä painolastia, jotta se toimisi myös edullisilla, heikkotehoisilla laitteilla. Näihin kuuluvat hyvin todennäköisesti myös arm-suorittimiin pohjautuvat tietokoneet. Kilpaileva Googlen Chrome OS toimii yhtä lailla arm- ja x86-alustoilla, eikä ostajien tarvitse vaivata arkkitehtuurin yksityiskohdilla päätään.

Windows on kuin vanha kaupunki

Windowsin mittavan historiallisen painolastin karsiminen on ollut Microsoftin tavoitteena jo pian vuosikymmenen ajan, mutta toistaiseksi se on epäonnistunut kerta toisensa jälkeen. Windowsin suurimpia valtteja käyttöjärjestelmänä on sen erinomainen taaksepäin yhteensopivuus. Windowsilla on helppo ajaa jopa yli 20 vuoden ikäisiä ohjelmia ilman erityiskommervenkkejä kuten virtualisointia. Myös lukuisat vanhat tietokoneet, lisälaitteet ja monet muut tuotteet toimivat uudessakin Windowsissa pienellä vaivalla – tai ainakin ne on mahdollista saada toimimaan erilaisilla Windows-ylläpitäjien kikka kolmosilla.

Windows muistuttaakin arkkitehtuuriltaan suuresti ikivanhaa kaupunkia, jossa nykyisin käytössä olevat rakennukset on pykätty lukuisien historiallisten perustusten päälle, ja syvemmälle kaivamalla löytyy aina vain pimeämpiä ja homeisempia katakombeja. Windows 10 sisältää edelleen runsaasti koodia ja kirjastoja, jotka sallivat jopa Windows 95:n ajoilta periytyvien sovellusten ajamisen.

Hyvä esimerkki asiasta on myös se, ettei Windows 8:ssa esiteltyä "uutta ohjauspaneelia" eli Asetukset-sovellusta ole seitsemän vuoden aikana saatu yhdistettyä "vanhan" Ohjauspaneeli-sovelluksen kanssa. Kummallakin asetussovelluksella on oma visuaalinen ilmeensä ja rakenteensa, ja ne sisältävät paljon päällekkäisiä ja osittain toisensa kumoavia asetuksia – mutta eivät kuitenkaan ole toiminnoiltaan lähellekään yhteneviä. Näillä näkymin vanha ja uusi ohjauspaneeli jatkavat ylläpitäjille harmaita hiuksia aiheuttavaa yhteiseloaan pitkälle 2020-luvun puolelle.

Kumpaan sukellan? Kahden Ohjauspaneelin yhteiselolle Windowsissa ei ole nähtävissä loppua. Säätäisinkö hieman puhelimen ja modeemin, tai kenties sittenkin infrapunaportin asetuksia?

Historiallinen painolasti on Windowsille rasite, sillä se kasvattaa käytännössä väkisin käyttöjärjestelmän kokoa sekä laitevaatimuksia ja tekee akkukeston optimoinnista paljon vaikeampaa. Yksikin huonosti käyttäytyvä sovellus voi Windowsissa syödä miltei kaiken suorituskyvyn ja tuhota akkukeston, ja käyttäjän vastuulle jää pitää ohjelmistot kurissa ja nuhteessa. Modernissa käyttöjärjestelmässä näin ei tietenkään pitäisi olla.

Tietyissä paikoissa vieläkin Windows 3.1

Rasitteen ohella juuri samat historialliset tekijät ovat kuitenkin se syy, jonka takia Microsoftilla on edelleen rautainen ote pc-käyttöjärjestelmien markkinoista erityisesti yrityksissä. MacOS:llä on oma, mutta vain hyvin hitaasti kasvava siivunsa markkinoista, kun taas Linux työpöydällä nähdään edelleen miltei puhtaana propellihattuiluna.

Yritykset ja ammattilaiset ovat tietotekniikan suhteen pääasiassa erittäin konservatiivisia. Jos toimistotyöläinen on tehnyt samoja hommia Wordissa, Excelissä tai Photoshopissa vuosikaudet ja opetellut tietyt työnkulut, pikanäppäimet ja kiertämään työkalunsa ongelmat, on tällä harvoin halua muuttaa ohjelmistoissaan yhtään mitään. Päivitysraivo sen seurauksena, että ohjelman käyttöliittymää tai toimintoja on uudessa versiossa menty muuttamaan, on tuttua kaikilla työpaikolla.

Vielä ongelmallisempia ovat yritysten sisällä tai niitä varten kehitetyt ohjelmistot ja ratkaisut. Suurissakin yhtiöissä on käytössä mitä eksoottisimpia ohjelmistoteknisiä paukkulanka- ja purkkavirityksiä. Jokin yrityksen toiminnan tai talouden kannalta kriittinen toiminto saattaa olla vuonna 2001 Visual Basicilla koodatun 16-bittisen ohjelman tai täysin käsittämättömän, Rube Goldbergin konetta muistuttavan Excel-makron varassa.

Teollisuudessa käytettävät ohjausjärjestelmät ovat vielä aivan oma lukunsa: niitä varten tekohengitetään edelleen Windows 3.1- ja 95-koneita tai vieläkin vanhempaa rautaa. Esimerkkejä sovelluksista ja laitteista, joissa käytetään vanhoja, räätälöityjä tai muuten eksoottisia ohjelmistoja on loputtomasti.

Taaksepäin yhteensopivuuden ohella Windowsin suosiota ruokkii suosio itsessään. Windows on edelleen pc-koneiden de facto -standardi, jolle ehdoton valtaosa tietokoneohjelmista suunnataan ja jolle julkaistaan kaikkein varmimmin laiteajureita. Jo Mac-käyttäjä joutuu lähes väistämättä törmäämään erilaisiin yhteensopivuusongelmiin, ja Linuxissa etenkin uuden raudan saaminen toimimaan on usein todellisen taistelun takana, koska ajurit on usein polkaistava pystyyn harrastajavoimin miltei tyhjästä.

Kevyt-Windowsien ongelma on harvinaisen selvä: jos Windowsista poistetaan keventämisen nimissä mahdollisuus käyttää kaikkia sille vuosikymmenten aikana julkaistuja ohjelmia ja laitteita, poistetaan samalla myös sen suurin – ja monissa tapauksissa ainoa – todellinen kilpailuetu. Windows, jossa ei voi ajaa Windows-ohjelmia, on yhtäkkiä tasaveroisessa kilpailuasetelmassa macOS:n, Linuxin, CromeOS:n ja monissa tapauksissa jopa Androidin ja iOS:n kanssa.

Mikäli tulevan kevyt-Windowsin käyttöliittymä tai jokin muu ominaisuus ei ole käänteentekevän erinomainen, se saapuu markkinoille altavastaajana hyvin samalla tavalla kuin aiemmat yritykset kuten Windows RT, Windows 10 S ja Windows on ARM ennen sitä.

Microsoftin merkittävin ja myös suurimpaan epäonnistumiseen johtanut käyttöjärjestelmäkokeilu ei kuitenkaan ollut mikään edellä mainituista vaan Windows Phone -käyttöjärjestelmä, johon yhtiö poltti kirjaimellisesti miljardeja ja taas miljardeja dollareita ja jäi silti mobiilimarkkinoilla täydellisesti nuolemaan näppejään. MS-DOSin ajoilta saakka ohjelmistojen markkinajohtajana paistatellut yritys sai huomata, ettei kilpailluille markkinoille murtautuminen ole helppoa, oli rahakirstu kuinka syvä tahansa.

Vaikka kevyt-Windowsille ei voi ennustaa ruusuista tulevaisuutta, ei kukaan järkevä ihminen ennusta tavallisen, kaikkia sovelluksia ajavan perus-Windowsin kuolemaa vielä pitkiin aikoihin. Yrityksissä ja työkoneissa todelliset vaihtoehdot Windowsille ovat edelleen vähissä.