Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan opetuksen digitalisoinnin tavoitteista puuttuu selkeä yhteinen näkemys, ja myös toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut ovat hukassa. Myös digitalisoinnin koko tietoperusta on puutteellinen.

VTV:n tekemän tarkastuksen tarkempana aiheena oli perus- ja lukiokoulutuksen digitalisoinnin ohjaus ja hallinnointi, jotka ovat opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen vastuulla.

Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii eduskunnan yhteydessä valtion talouden ylimpänä ulkoisena tarkastajana. Riippumattomalla tarkastustyöllä on tarkoitus varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi. Viraston tehtävät on määritelty perustuslaissa.

Vastuut ja tehtävät selkeytettävä

VTV:n tekemän tarkastuksen mukaan koulutuksen digitalisoinnin toimijoilta puuttuu selkeä yhteinen näkemys siitä, mitä digitalisoinnilta odotetaan ja toivotaan ja mitkä ovat toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut kokonaisuudessa. Tämä vaikeuttaa niin digitalisointia kuin siihen sisältyvien riskien hallintaa.

”Suosittelemme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus selkeyttäisivät digitalisointiin osallistuvien toimijoiden vastuut, tehtävät ja toimintamallit, joita perusopetuksen digitalisoinnissa tulisi tavoitella”, VTV:n tuloksellisuustarkastusneuvos Timo Oksanen kertoo viraston tiedotteen mukaan.

Sirpaletieto käsittelemättä

Epäselvät vastuut ja toimintamallit eivät ole kuitenkaan estäneet rahanjakoa. Opetuksen digitalisointia on VTV:n mukaan kehitetty pääosin yksittäisiin osatekijöihin kohdistuvissa hankkeissa, joita on vuosina 2007–2018 ollut yhteensä 2 900 ja joita on tuettu valtion varoista noin 280 miljoonalla eurolla.

VTV:n mukaan hanketieto pitäisi koota, analysoida ja levittää systemaattisesti siten, että se tukisi monipuolisesti muualla tapahtuvaa kehittämistoimintaa.

”Digitalisoinnin ratkaisut eivät kuitenkaan synny yksinomaan hyviä käytäntöjä seuraamalla, tutkimustietoa hyödyntämällä tai tuloksia arvioimalla. Digitalisoinnin ratkaisujen tietoperustaa on rakennettava tuottamalla uutta tietoa ja hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa aiempaa laadukkaammin. Usein ratkaisut syntyvät vasta kokeilemalla eri vaihtoehtoja ja toimintamalleja käytännössä”, Oksanen sanoo tiedotteessa.

”Riittävän syvällistä tietoa ei saatavilla”

Ehkä huolestuttavinta koulujen digitalisoinnissa on ollut se, että siihen on loikattu mukaan ilman riittäviä tietoja.

”Harppauksin etenevä digitalisaatio ja uudet teknologiat luovat koulutukselle uusia mahdollisuuksia ja riskejä paljon nopeammin kuin ratkaisujen toimivuutta voidaan ennakoida ja arvioida. Tällä hetkellä ei ole saatavilla riittävän syvällistä tietoa siitä, milloin digitalisointi itsessään hyödyttää opetusta ja oppimista ja milloin digitalisointi tarvitsee tuekseen uusia rakenteita, prosesseja tai muita satsauksia”, Valtiontalouden tarkastusviraston tiedotteessa todetaan.

Suomeksi lausunto tarkoittaa käytännössä sitä, että peruskoulun ja lukion oppilaista on ilman parempaa tietoa tehty koekaniineja.

Koko julkaisu on luettavissa verkossa VTV:n nettisivuilla.